Uusi akkreditointikäytäntö hämmentää – KHL:n suhde sananvapauteen ollut pahimmillaan vihamielinen

Jääkiekon KHL-liiga aloitti kautensa viime viikonloppuna mediayllätyksellä. Aiemmasta ja lähes kaikkien urheilutapahtumien käytännöstä poiketen toimittajien on nyt toimitettava KHL:lle todiste julkaistusta materiaalista viimeistään seitsemän päivää otteluiden jälkeen. 

Uusi käytäntö koskee yksittäisiin otteluihin akkreditoituvia toimittajia, mutta ei koko kauden kattavalla akkreditoinnilla työskenteleviä.

“Kausi alkoi sunnuntaina ja ainakin meille Suomessa tämä uusi akkreditoitumisjärjestelmä selvisi seuraavana päivänä maanantaina”, sanoo kiekkomedia Jatkoajan päätoimittaja Antti Pärnänen.

“Järjestelmä ei tunnu toimivan vielä kunnolla, ja vaikuttaa siltä, että KHL:n keskustoimisto ei ole käynyt sitä läpi kovin hyvin ainakaan kaikkien KHL-seurojen kanssa.”

Iltalehdelle KHL:stä kirjoittava Sasha Huttunen kuvailee uutta käytäntöä poikkeukselliseksi, mutta ei täysin ennenkuulumattomaksi. 

”Esimerkiksi Pohjois-Amerikan isot ammattiurheilusarjat kuten NHL ja NBA saattavat vaatia työnäytteitä etukäteen, ja ainakin NBA pyytää satunnaisesti juttuja myös jälkikäteen.”

Vastaavaa on vaadittu suomalaisissakin kulttuuritapahtumissa ja urheilussa myös yksittäisissä suurkisoissa. 

Kuudennen kautensa KHL:ssä aloittaneen Jokereiden viestintäpäällikkö Iiro Keurulainen myöntää raportointivaatimuksen tulleen seurallekin yllätyksenä. Keurulainen sanoo, että linjauksen taustalla ei ole liigan pyrkimys kontrolloida mahdollista kriittistä journalismia.

”Kyse on siitä, että monien venäläisseurojen kotiotteluihin on akkreditoitunut porukkaa, joilla ei ole ollut aikomustakaan kirjoittaa peleistä”, Keurulainen sanoo. 

”Jokereiden kotiotteluissa tällaista ongelmaa ei ole ollut.”

 

Miksi kysymys KHL:n kontrollihalusta sitten ylipäänsä herää?

Suomalaismedioista muun muassa Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat kirjoittaneet KHL:stä ajoittain hyvin kriittisesti.
KHL:n kytkökset Venäjän korkeimpaan johtoon ovat hyvin dokumentoidut. Koko liigaa pidetään presidentti Vladimir Putinin ideoimana, ja Venäjän lehdistönvapaus taas on Putinin aikakaudella heikentynyt huomattavasti. 

Sasha Huttunen kertoo törmänneensä KHL:n lehdistönvapauskäsitykseen jo kaudella 2014–2015 alettuaan avata jutuissaan KHL:n poliittisia kytköksiä ja toisaalta liigan seurojen palkanmaksuongelmia. 

”Olin matkalla kevään 2015 finaalisarjaan, kun selvisi, että akkreditointia ei sitten saanutkaan”, Huttunen sanoo. 
”Syynä oli se, että olin kirjoittanut liian kriittisesti. Juttuja tehdessä liigan toimistolta tarjottiin ihan suoraan ’apua’ myönteisten näkökulmien löytämisessä, että KHL esitettäisiin positiivisessa valossa.”

Syksyllä 2015 KHL:n viestintäpäällikkö esitti Huttuselle vaatimuksen sekä esittää liigaa käsittelevät juttuideat etukäteen että lähettää jutut tarkastettaviksi jälkeenpäin. 
Kun Huttunen ei suostunut, ei kausiakkreditointia KHL-otteluihin ole enää herunut. 

”Hyllytystä on onneksi voinut kiertää akkreditoitumalla Jokereiden kautta yksittäisiin peleihin”, Huttunen sanoo. 

 

Ilta-Sanomien ja Urheilulehden Marko Lempinen on seurannut KHL:ää ja varsinkin Jokereita vuosikaudet, sekä lehtijutuissaan että kirjassaan Harkimo – Tarina likaisesta Harrysta.

Lempinen kertoo, että KHL:n toimisto tai liigan johto ei ole aiheuttanut hänelle hankaluuksia.

”Sen sijaan Jokereiden entinen toimitusjohtaja Jukka Kohonen kävi kanssani keskusteluja, kun olin kirjoittanut seurasta kriittisiä juttuja. Hän tarjosi juttuihin positiivisempia ja enemmän pelillisiä näkökulmia. Se ei ole ihan tavallista”, Lempinen sanoo.

”Mutta ei se tavattoman poikkeuksellinenkaan keino ole kutsua toimittajaa vähän juttelemaan, jos tämä on pitkään kirjoittanut kriittistä ja perusteltua journalismia. Nimenomaan suomalaisen jääkiekon piirissä vastaavaa ovat yrittäneet muutkin.”

KHL:n viestintäpäällikkö Jevgenia Botsharnikova ei vastannut Journalistin haastattelupyyntöihin.