Yt-neuvottelut tulivat Yle-työryhmälle yllätyksenä

Ylen aikeet aloittaa mittavat yt-neuvottelut ja ulkoistaa tuotantoaan eivät vastaa sen tulevaisuutta pohtineen parlamentaarisen työryhmän linjauksia, sanoo ryhmän jäsenenä ollut kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.).

”Suuret irtisanomiset ovat tulleet minulle – ja uskon, että muullekin Yle-työryhmälle – yllätyksenä. Ei sellaisista puhuttu silloin, kun työryhmä työskenteli”, Heinäluoma sanoi Journalistille.

Heinäluoma kertoi asiasta ollessaan puhumassa Journalistiliiton valtuuston kokouksessa Vantaalla.

Heinäluoman mukaan se tieto, jonka työryhmä sai Ylen johdolta muutosten läpiviemisestä, ei ole vastannut sitä, miten ne nyt näyttäisivät toteutuvan.

Hän pitääkin perusteltuna, että Yle-laissa tanakamman aseman saanut hallintoneuvosto seuraa työryhmän tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa puuttuu asiaan.

Heinäluoman mukaan parlamentaarisen ryhmän lopputulos oli kompromissi, mutta sen tarkoitus oli säilyttää Yle nykymuodossaan.

Heinäluoma pitää tärkeänä, että Ylen riippumaton toiminta turvataan myös jatkossa. Tätä tavoitetta silmällä pitäen eduskuntapuolueet esimerkiksi sopivat, että vaikka Yle-indeksi jäädytettiin, päätöstä tarkastellaan uudelleen syksyllä 2018 ja ensi vaalikaudella palataan normaaleihin korotuksiin.

Hänen mukaansa kaikki ryhmät ovat päätöksen takana.

”Aiheuttaisi valtaisan yhteiskunnallisen keskustelun, jos se sopimus petettäisiin.”

Kohua siitä, että Ylen johto olisi myötäillyt journalistisessa päätöksenteossaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.), Heinäluoma sanoi seuranneensa huolestuneena.

”Jos on ongelma, siitä pitää pystyä avoimesti puhumaan. Sympatiani ovat Ylen toimittajien puolella. Huolestuin jo, kun Pekka Ervasti lähti Yleltä”, Heinäluoma sanoi.

Heinäluoma ei halua ottaa kantaa siihen, tarvittaisiinko tilanteeseen ulkopuolista selvittäjää, kuten Ervasti Maaseudun Tulevaisuudessa 7. joulukuuta julkaistussa kolumnissaan ehdotti. Hän pitää Ervastin ehdotusta rajuna, mutta katsoo, että asia kuuluu hallintoneuvoston harkittavaksi.

”Hallintoneuvoston pitäisi pystyä turvaamaan riippumaton tiedonvälitys, jäsenten puoluekantaan katsomatta.”

Tällä hetkellä Heinäluoma on mukana liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä, joka pohtii kaupallisten tv-uutisten asemaa ja tulevaisuutta. Hjallis Harkimon (kok.) työryhmä on nelihenkinen, ja se saa työnsä valmiiksi näillä näkymin helmikuun lopussa.

Työryhmä ei ole Heinäluoman mukaan tehnyt vielä päätöksiä siitä, miten valtion tulisi tukea kaupallista uutistoimintaa. Ratkaisuja voisi löytyä median innovaatiotuen ja Ruotsissa käytössä olevien suorien lehdistötukien kaltaisista keinoista.

Heinäluoman arvioisi myös uudelleen päätöksen luopua lehtien tilausmaksujen alv-vapaudesta – vaikka sen otti käyttöön Jyrki Kataisen (kok.), jossa SDP oli mukana.

Heinäluoma toteaa ratkaisun syntyneen hallitusneuvotteluissa, hallituspuolueiden yhteisestä päätöksestä. Journalistiliiton valtuustolle hän sanoi päätöksen olleen onneton.

”Arvioin jo silloin, että sillä on kielteisiä vaikutuksia, mutten arvannut kuinka suuria”, Heinäluoma sanoi Journalistin haastattelussa.

Hänen mukaansa myös digilehtien arvonlisäverotusta olisi syytä tarkastaa alaspäin, tarvittaessa etupainotteisesti, mikäli EU ei saa asiasta päätöksiä aikaan.

Euroopan komissio on aikeissa esittää jäsenmaille mahdollisuutta laskea digilehtien ja e-kirjojen arvonlisävero printtimedian tasolle.

Kolmas keino tukea kaupallista uutistoimintaa on Heinäluoman mukaan Postin tilanteeseen ja sitä kautta kohonneisiin jakelukustannuksiin vaikuttaminen.

Hän painotti, että median tilanteen koheneminen vaatii poliittisista päättäjiltä kokonaisharkintaa. Jos asioita lähdetään ratkomaan yksittäisinä kysymyksinä, ennuste on huono.

Helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja on vain vähän, Heinäluoma muistutti Journalistiliiton valtuustolle.

”Keskeisten poliittisten toimijoiden ja eduskuntapuolueiden johdon on nähtävä tämä raskaan sarjan poliittisena kysymyksenä.”