Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkintoa tavoittelee kuusi finalistia. Palkinto jaetaan vuoden 2015 parhaasta tutkivasta journalismista. Ehdotuksia Lumilapio-palkinnon saajaksi tuli yli 30 kappaletta.
“Kilpailuun saatiin paljon korkeatasoisia ehdotuksia. Finaalin ulkopuolelle jäi lukuisia ansiokkaita tutkivia juttuja”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Taneli Koponen.
Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ehdotuksia tuli erittäin vähän.
“Olisi tärkeää, että mediatalojen johto tukisi hitaampaa ja perusteellisempaa journalismia myös maakunnissa. Laadukkaat tutkivat jutut vahvistavat median tunnettuutta, syventävät lukijasuhdetta ja tuovat lisäävät some-näkyvyyttä. Kyse on myös median perustehtävästä”, Koponen sanoo.
Lumilapio-palkinnon saaja julkistetaan perjantaina 22.huhtikuuta kello 19 alkavassa iltajuhlassa Helsingissä. Palkitsemistilaisuus pidetään NODA2016- ja Tutki!2016 -konferenssin yhteydessä. Samassa tilaisuudessa jaetaan Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinto avoimuuden edistämisestä yhteiskunnassa.
Lumilapio-finalistit aakkosjärjestyksessä:
Annvi Gardberg ja Jonna Nupponen / Spotlight, Yleisradio: Saako pakolaisella olla perhettä? sekä Ei varaa perheeseen
Ylen toimittajat Annvi Gardberg ja Jonna Nupponen selvittivät ansiokkaasti kahden ohjelman kokonaisuudessaan merkittävää yhteiskunnallista aihetta: perheenyhdistämisen ongelmakohtia. Gardbergin ja Nupposen tutkiva työ nostaa esille pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien tylyn viranomaiskohtelun. Maahanmuuttovirasto ja suurlähetystöt esimerkiksi vaativat heikossa asemassa olevilta lapsilta matkustamista toiseen maahan perheenyhdistämisprosessin käynnistämiseksi. Ohjelmassa näytetään havainnollisesti, miten Suomeen on muodostumassa halpatyövoimareservi, jonka palkka ei tulorajojen takia riitä perheen yhdistämiseen.
Laura Halminen ja Tommi Nieminen, Helsingin Sanomat: Uusnatsien sisäpiirissä
Helsingin Sanomien toimittajat Laura Halminen ja Tommi Nieminen paljastivat jutussaan, miten hierarkkisesti, järjestelmällisesti ja poliittisesti kiihkokansallismielinen Suomen Vastarintaliike (SVL) toimii. Yli 20 000:een suljetun keskustelupalstan viestiin pohjautuvassa jutussa kerrotaan, miten liikkeen johto pyrkii värväämään ja radikalisoimaan nuoria sekä rakentamaan itselleen hyväksyttävää julkisivua. Jutun yhteiskunnallista merkitystä korostaa SVL:n aktivoituminen vuoden aikana muun muassa Jyväskylän väkivaltaisessa mielenosoituksessa sekä katupartioinnissa. Viime vuonna julkisuuteen nousseen Soldiers of Odin -järjestön perustaja on SVL:n jäsen.
Tuomas Kerkkänen ja Esko Varho, Yleisradio: Ilmavoimien hävittäjähankinta
Ylen toimittajat Tuomas Kerkkänen ja Esko Varho käsittelivät A-studiossa, tv-uutisissa, ja verkossa julkaistuissa jutuissaan perusteellisesti Suomen Puolustusvoimien käyttöön hankittavien uusien hävittäjien kustannuksia. Kaksikon sitkeä selvitystyö paljasti, että miljardiluokan hankinnan todelliset kustannukset ovat jopa moninkertaiset julkisuudessa kerrottuun nähden. Jutut pohjautuivat taitavaan eri lähteiden käyttöön, kansainväliseen tiedonhankintaan sekä toimittajien omiin laskelmiin elinkaarikustannuksista. Kerkkänen ja Varho osoittavat, miten epävarmoihin ja ristiriitaisiin tietoihin Suomen turvallisuuden ja talouden kannalta merkittävä hankinta nojaa.
Jarno Liski, Seura: Verojuttujen sarja
Freelancer-toimittaja Jarno Liski kaivautui kolmiosaisessa juttukokonaisuudessa syvälle suomalaisen verotuksen ja verohallinnon ytimeen. Seura-lehdessä julkaistussa juttusarjassa tuotiin kiitettävällä tavalla esiin uutta tietoa siitä, miten verotusta suunnitellaan Suomessa korkeimpia vallankäyttäjiä myöten. Liskin perusteellinen selvitystyö paljasti myös verohallinnon menettelytapoja veronkiertäjien armahduslakitapauksessa. Jutut olivat omalta osaltaan vaikuttamassa hankkeen kaatumiseen. Juttusarjassa avattiin ansiokkaasti myös verohallinnon sisäistä ristiriitaa suhteessa harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan.
Hanna Nikkanen, Long Play: Fennomania
Long Playlle työskentelevä toimittaja Hanna Nikkanen kertoo erinomaisesti kuljetetussa jutussaan, kuinka riippuvuuttamme venäläisestä energiasta ja suurista energiayhtiöistä vähentämään perustettu pieni Fennovoima muuttui lyhyessä ajassa jättimäiseksi suomalais-venäläiseksi ydinenergiahankkeeksi. Nikkanen on kaivanut esiin uusia todisteita siitä, että hankkeessa mukana olevien pienten kuntien taloudellinen riski on selvästi suurempi kuin on ymmärretty ja tuo jutussaan kiitettävästi esille hankkeen laajemman yhteiskunnallisen merkityksen. Hän saa myös energiapolitiikan sisäpiiriläiset avautumaan tapahtumista poikkeuksellisella tarkkuudella.
Tuomo Pietiläinen, Helsingin Sanomat: Hallintarekisteri-uutisointi
Helsingin Sanomien taloustoimittajan Tuomo Pietiläisen jutut pörssiomistusten piilottamisen mahdollistavasta hallintarekisteristä johtivat laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun lainvalmistelun tasosta. Pietiläinen selvitti, että valtiovarainministeri Alexander Stubb edisti hallintarekisterin läpimenoa antamalla väärää tietoa eduskunnalle. Jutuissa tuotiin ansiokkaasti esiin, miten hallintarekisteri vaikeuttaisi median toimintaa vallan vahtikoirana ja heikentäisi viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia. Pietiläinen hyödynsi taitavasti myös julkisuuslakia selvittämällä, että valtiovarainministeriö oli pimittänyt vero-osastonsa kriittisen lausunnon hallintarekisteristä.
Lumilapio-palkinnon jakaa vuosittain Tutkivan journalismin yhdistyksen hallitus.