Ulkoministeriö ei myönnä tänä vuonna apurahoja journalistien matkoihin kehitysmaihin. Avustusten jäädytys on osa kehitysyhteistyön leikkauksia.
Taustalla on myös se, ettei UM:n pienentyneellä kehitysviestintäyksiköllä ole enää aikaa apurahojen käytön seurantaan, kertoo yksikönpäällikkö Erja-Outi Heino.
”Seuranta on vienyt suhteettomasti aikaa. Useimmat toimittajat ovat raportoineet asianmukaisesti avustusten käytöstä, mutta monelle apurahan saajista on pitänyt lähettää useita muistutuksia tai lisäselvityspyyntöjä.”
UM on myöntänyt vuosittain 40–80 apurahaa, jotta journalistit ovat voineet tutustua Suomen kehitysyhteistyöhön ja kertoa kehitysmaista. Avustusbudjetti on ollut 60 000 euroa vuodessa.
Heinon mukaan matka-avustusten jäädyttäminen on kehitysviestintäyksikön sisäinen päätös, jonka takana ei ole poliittista ohjausta eikä pyrkimystä vähentää kehitysmaiden näkymistä suomalaismediassa. Yksikkö päättää ensi vuoden apurahojen kohtalosta syksyllä, kun hallitus on ensin laatinut esityksen vuoden 2017 budjetista.
Heino pitää mahdollisena, että matka-avustukset palaavat, vaikkei kehitysyhteistyörahoja lisättäisi.
”Se vaatii kuitenkin, että avustusten hallinnointia onnistutaan keventämään. Kehitysviestintäyksikön henkilöstö on vähentynyt kahdestatoista seitsemään kahdessa vuodessa. Meillä ei ole enää mahdollisuuksia apurahoihin liittyvään hallinnolliseen työhön.”
Suuri työmäärä johtuu siitä, että valtionavustuslain mukaan 10 euroa suuremmat perustelemattomat kulut on perittävä takaisin saajilta.
”Tyypillisin tapaus on, että apurahan saaja on hukannut kuittinsa eikä pysty esittämään tositteita matka- ja majoituskustannuksistaan.”
Avustuksia peritään takaisin myös silloin, kun niillä on maksettu perusteettomia kuluja kuten lomapäivien majoituksia.
Heinon mielestä yksi vaihtoehto vähentää ministeriön muistutus- ja perintärumbaa olisi, että apurahan saisi vastaisuudessa vasta matkan jälkeen kuitteja vastaan. Tähän asti avustus on myönnetty jo siinä vaiheessa, kun UM on hyväksynyt matkasuunnitelman.