Jari Hanska kanteli oikeusasiamiehelle: VM torjui haastattelupyyntöjä jo kesällä

Valtiovarainministeriön johtoryhmä päätti kesällä 2015, että freelancetoimittaja Jari Hanskalle ei anneta haastatteluja. VM perusteli päätöstään sillä, että Hanska olisi rikkonut hyvää journalistista tapaa vuosia aikaisemmin tehtyjen haastattelujen yhteydessä.

Tiedot ilmenevät kantelusta, jonka Hanska jätti maanantaina 26. lokakuuta eduskunnan oikeusasiamiehelle koskien VM:n toimintaa.

Hanska päätti jättää kantelun, koska hän haluaa, että virkamiesten toiminnan ylin valvoja ottaisi kantaa hänen kohteluunsa.

”En tee tätä itsenäni varten, vaan virkamiesten toimintaa pitäisi arvioida nykyistä enemmän. He ovat merkittäviä vallankäyttäjiä ja heidän toimintansa pitää kestää päivänvaloa. Minua myös ihmetyttää, että minut leimataan toimittajana väittämällä, että olen rikkonut Journalistin ohjeita”, Hanska sanoo.

 

Kantelun liitteistä ilmenevien tietojen mukaan VM:n viestintäjohtaja Liinu Lehto vastasi elokuussa Hanskan haastattelupyyntöön kielteisesti.

”Olit pyytänyt haastattelua valtiosihteeri Martti Hetemäeltä ja talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutiselta. Valitettavasti valtiovarainministeriö ei anna näitä haastatteluja. Päätös perustuu siihen, että edellisellä kerralla rikottiin mielestämme hyvää journalistista tapaa”, Lehto kirjoitti 18. elokuuta.

Hanska pyysi Lehtoa täsmentämään perusteluaan. Lehdon vastauksen mukaan valtiovarainministeriön virkamiesten haastatteluja olisi vuosia aikaisemmin käytetty osana vuonna 2011 ilmestynyttä Eduskunta 1 -näytelmää.

”Viittaan viestissäni virkamiestemme haastatteluihin joitakin vuosia sitten. Niissä haastatteluissa ei mielestämme noudatettu journalistin ohjeissa määriteltyjä haastateltavan oikeuksia. Haastatelluille oli annettu ymmärtää, että haastattelut tulevat Voima-lehteen. Nauhoituksia oli kuitenkin käytetty (jopa erillisen kieltämisen jälkeen) osana Eduskunta 1 -näytelmää”, Lehto kirjoitti sähköpostissa 20. elokuuta.

Hanska sanoo, että näin ei ole toimittu, vaan sanoo kertoneensa haastateltaville, missä yhteydessä haastatteluja käytetään. Eduskunta 1 -näytelmässä hyödynnettiin kahta haastattelua, joista toinen oli VM:n lainsäädäntöneuvoksen Ilkka Harjun haastattelu, joka julkaistiin Voima-lehdessä. Toinen haastattelu tehtiin VM:n rahoitusvakausviraston ylijohtajan (silloisen lainsäädäntöneuvoksen) Tuija Taoksen kanssa, mutta tämän haastattelun Hanska kertoo tehneensä Ryhmäteatterin nimissä.

”Haastattelunauhaa käytetiin teatteriesityksessä sellaisenaan sen yhteiskunnallisen painoarvon takia”, Hanska toteaa Lehdolle lähettämässään vastauksessa.

 

VM:n toiminta nousi julkisuuteen viime viikolla, kun Hanska kirjoitti Facebook-sivullaan, että Lehto esti häneltä pääsyn hallintarekisterilain uudistamista käsittelevään taustatilaisuuteen. Lehto perusteli pääsyn epäämistä luottamuspulalla.

“Valitettavasti ministeriössämme ei ole luottamusta sinua kohtaan”, Lehto kirjoitti Hanskalle sähköpostiviestissä 21. lokakuuta.

VM perusteli päätöstä myöhemmin Twitter-viestissä sillä, että Hanska olisi rikkonut Journalistin ohjeita.

“Jari Hanska ei ole haastatteluissaan noudattanut Journalistin ohjeiden kohtaa 17.”

VM ilmoitti 22. lokakuuta muuttavansa tilaisuuden avoimeksi, mutta tilaisuudessa ei saanut kuvata, haastatella tai siteerata yksittäisiä virkamiehiä. Hanska saapui tilaisuuteen, mutta poistui paikalta jo ennen sen alkua tiedonsaannin rajoitusten takia.

 

Hanska pyytää lähettämässään kantelussa oikeusasiamiestä arvioimaan VM:n menettelyn lainmukaisuutta. Hanska haluaa selvittää muun muassa, voiko viranomainen vedota Journalistin ohjeisiin julkisen tiedon antamisessa ja voiko viranomainen evätä toimittajan oikeuden saada tietoa julkisesta asiasta vedoten Journalistin ohjeiden rikkomisiin.

Kantelussa myös selvittämään, pitääkö toimittajan nauttia ministeriön luottamusta, jotta hän voi osallistua toimittajille tarkoitettuun tiedotustilaisuuteen. Selvitystä pyydetään myös siihen voiko korkea-arvoinen viranomainen kertoa perättömän tiedon toimittajasta ja muutenkaan arvioida toimittajan luotettavuutta julkisesti.

Hanska on perehtynyt hallintarekisteriasiaan jo vuosien ajan. Hanskaa vastaan ei ole tehty yhtään kantelua Julkisen sanan neuvostolle eikä häntä ole epäilty rikoksesta.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle lähetettyjen kanteluiden käsittelyaika on noin 6 – 8 kuukautta. Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa viranomaisten ja virkamiesten toimien lainmukaisuutta. Eduskunnan oikeusasiamiehenä toimii varatuomari Petri Jääskeläinen.

 

Viestintäjohtaja Liinu Lehto. Jari Hanska on kannellut VM:n toiminnasta oikeusasiamiehelle. Miten kommentoit?

En ole kuullut asiasta, mutta ei ole pahitteeksi, että asia selvitetään perin pohjin.

Mten perustelet sitä, että vetoat haastattelun epäämisessä JSN:n ohjeisiin?

En evännyt haastattelua vaan pääsyn taustatilaisuuteen. Tilaisuuteen oli kutsuttu toimittajia viidestä suuresta mediasta, jotka olivat aktiivisesti seuranneet aihetta.

Koin vaikeaksi luottaa siihen, että Hanska noudattaisi taustatilaisuuden pelisääntöjä. Syynä oli se, että Hanska oli aiemmin käyttänyt teatteriesityksessä nauhoituksia puhelinkeskusteluista virkamiestemme kanssa eikä ollut kertonut aikeistaan ennen keskustelua. Tämän kertominen yhdessä tviitissä oli vaikeaa, joten vetosin Journalistin ohjeiden kohtaan 17.

Onko mielestäsi asianmukaista, että valtion virkamies arvioi julkisesti toimittajan luotettavuutta?

Se ei ole asianmukaista, ja pahoittelen epäselvää perusteluani, jonka tosin kirjoitin sähköpostiviestiin, en julkisuuteen. Ministeriö ei todellakaan arvioi toimittajien luotettavuutta. Kaikki toimittajat ovat luonnollisesti tervetulleita infotilaisuuksiimme. Taustoittaminen taas perustuu luottamukseen. Taustoittaminen on tärkeä osa toimittajien ja virkamiesten välistä dialogia, varsinkin valtiovarainministeriössä, jossa asiat ovat usein monimutkaisia.

Hanska ei ole saanut JSN:ltä langettavaa tuomiota. Miksi välitit tällaista tietoa julkisuuteen?

En ole sanonut, että Hanska olisi saanut langettavan päätöksen Julkisen sanan neuvostolta.

Miten arvioit omaa toimintaasi asiassa?

Olen pohtinut paljon omaa toimintaani, ja on asioita, joissa toimisin nyt toisin. Nyt olisi kuitenkin mielestäni hyvä hetki keskustella laajemminkin uuden mediaympäristön toimintatavoista. Perinteisellä medialla on Journalistin ohjeet ja viestinnän ammattilaisilla on viestinnän eettiset ohjeet, mutta mitä pelisääntöjä noudatetaan kun alalla on yhä enemmän sisältömarkkinoijia, vloggareita ja vapaita toimittajia kaksoisrooleissa? Mitkä eettiset säännöt pätevät silloin?