Harhaanjohtavien otsikoiden suorasanainen kielto olisi ollut virhe, väittää tutkija Lauri Haapanen

Uudet Journalistin ohjeet tulivat voimaan lokakuussa. Ohjeita uudistanut työryhmä teki hyviä ehdotuksia, mutta monet niistä eivät kustantajille kelvanneet. Yksi torpatuista koski otsikointia.

Kuten aiemminkin, otsikolle ­pitää löytyä sisällöstä ”kate”. Jatkoksi ei kuitenkaan hyväksytty sivulausetta ”eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia”.

Tuskin kukaan vesittää otsikoinnilla kunnon juttua tai tutkivan journalismin työvoittoa. Mutta verkko tarvitsee jatkuvaa syötettä. Siksi tulkitsen kustantajien halunneen jatkossakin paikata tyhjänä kumisevia sisältöjä otsikkokikkailulla.

Helsingin Sanomien entisen päätoimittajan Laura ­Saarikosken mukaan kyse on eloonjäämistaistelusta. Ennen kuin lehdet luopuvat printistä, ne yrittävät saada mahdollisimman paljon digitilauksia. Lehdet hakevat uuden yleisön huomiota klikkiotsikoilla silläkin uhalla, että ne karkottavat vakiintuneempaa lukijakuntaa.

Uusi Juttu selvitti, että journalismissa ärsyttää eniten otsikointi. Päätoimittaja Olli Seurin mielestä kyse ei ole vain otsikoista, vaan ”klikkiotsikoiden kautta yleisö ­sanoittaa huoltaan heille tärkeän mediatuotteen huononemisesta”.

Otsikointi ärsyttää myös tekijöitä. Tein Maria ­Lassila-Merisalon kanssa alkuvuonna kyselyn, johon vastasi reilu sata toimittajaa. Heidän mukaansa nykyinen ­tapa otsikoida heikentää merkittävästi yleisön luottamusta journalismiin.

Väitän silti, ettei otsikoiden nykyistä tiukempi sääntely Journalistin ohjeissa ole tarpeen.

---

Julkisen sanan neuvoston ratkaisut toimivat ennakkopäätöksinä Journalistin ohjeiden tulkinnassa.

Otsikon harhaanjohtavuudesta ennakkopäätöksiä on jo hyvä valikoima, ja osassa niistä JSN perustelee ratkaisuaan nimenomaan harhaanjohtavuudella.

Otsikko voi esittää asian, jota juttu ei edes ­käsittele. Näin tapahtui, kun Ilta-Sanomat lietsoi somepöhinää ­”sukupuolettomista liikennemerkeistä”.

Otsikko voi nostaa esiin asian, joka on väärin myös jutussa. Tällöin otsikolle on katetta – mutta virheellistä – kuten kävi Savon Sanomissa, kun jalkapalloseuran toimihenkilön väitettiin altistaneen joukkueensa koronavirukselle.

Otsikko voi myös johtaa harhaan siten, että asia on ­jutussa oikein mutta otsikko ilman leipätekstiä ohjaa tulkinnan vikaan. Näin tapahtui, kun Ilta-Sanomat uutisoi Trumpin puheesta koronatoimista. Toisaalta MTV:n perätön spekulointi vaatebrändin natsisympatioista sai vapauttavan.

Todenmukainenkin otsikko voi herkutella tarkoituksellisella monitulkintaisuudella. Näin herkästi lintuinf­luenssa tarttuu ihmisiin, otsikoi Iltalehti, ja vastaus oli, että ei alkuunkaan herkästi. Näin moni auto on hylätty akkukotelon lommojen vuoksi tänä vuonna, otsikoi MTV, ja vastaus oli, että ei yhtään.

Ensimmäisestä tuli langettava, jälkimmäisestä vapauttava, molemmat äänestyspäätöksellä. Tulkintalinjalle haetaan siis uutta suuntaa.

---

Klikkiotsikoita tehtailee pieni mutta näkyvä joukko. Se murentaa omaa arvovaltaansa, mutta samalla heikkenee luottamus kaikkiin journalistisiin toimijoihin. ­Lassila-Merisalo jopa esitti, että klikkiotsikoilla luodaan tarkoituksella vastakkainasettelua ja horjutetaan yhteiskuntarauhaa.

Suorasanainen kielto otsikon harhaanjohtavuudesta olisi kuitenkin saattanut olla virhe.

Työkalut otsikonvääntelijöiden suitsimiseen ovat jo olemassa. Heillä on näytön paikka sen suhteen, ettei ohjeiden kiristämistä tarvita. Myös JSN:llä on varaa kiristää tulkintalinjaansa.

Lisäys ohjeisiin olisi johtanut suureen määrään kanteluita. Niitä ratkottaessa hienoinenkin ylilyönti harhaanjohtavuuden määrittelyssä olisi saattanut vaikeuttaa – muutamien pelehtijöiden vuoksi – arvaamattomalla ­tavalla satojen sanoma-, aikakaus- ja asiakaslehtien toimintaa.