Media-alan täytyy voida neuvotella vientialoja isommista palkankorotuksista

Pitäisikö vientialan yritysten – kuten teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden – määrittää, kuinka paljon palkat voivat nousta media-alalla? Petteri Orpon (kok.) hallituksen mielestä pitäisi.

Hallitus ajaa Suomeen niin kutsuttua vientivetoista työmarkkinamallia. Se tarkoittaa, että vientialojen palkankorotustaso asettaisi katon muiden alojen palkankorotuksille.

Käytännössä työnantaja on jo pitkään tarjonnut työehtosopimusneuvotteluissa työntekijöille korkeintaan ”yleisen linjan” eli vientialojen mukaisia korotuksia. Nyt hallitus kuitenkin esittää, ettei valtakunnansovittelijakaan voisi sovintoehdotuksissaan ylittää sitä.

Suopea työnantaja voisi toki oma-aloitteisesti tarjota yleistä linjaa parempia korotuksia, mutta miksi tarjoaisi? Media-alan työntekijöiden – tai sairaanhoitajien ja opettajien – palkat eivät siis jatkossa nousisi, elleivät insinöörien tai paperityöntekijöiden palkat nouse.

Vientialojen työehtosopimuksissa palkankorotukset pyritään pitämään yleensä pieninä. Työnantajat perustelevat pieniä korotuksia vientiyritysten kilpailukyvyllä.

Työntekijöiden kannalta tähän on ollut varaa. Vientialoilla kun maksetaan muitakin kuin työehtosopimuksissa sovittuja palkankorotuksia. Niitä kutsutaan palkkaliukumiksi.

Media-alalla palkkaliukumien osuus palkankorotuksista on pieni. Journalistien palkat nousevat pääasiassa vain Journalistiliiton neuvottelemien sopimusten mukaisesti. Jotta journalistien ansiot nousisivat, tes-korotusten pitäisi olla mahdollisimman korkeat ja niiden pitäisi tulla yleiskorotuksina kaikille.

Jotta media-alan työntekijät eivät jäisi palkkakuoppaan, työehtosopimuksiin on saatava myös yleistä linjaa suurempia korotuksia.

Vientivetoinen malli on ongelmallinen myös freelancereille. Media- ja kulttuurialoille tyypilliset keikka- ja freelancetyöt eivät ole tuttuja vientiteollisuudessa. Keikkatyössä palkka tai palkkio neuvotellaan aina uuden työkeikan alussa. Tes määrittää vähimmäistason, mutta miten varmistetaan kokeneelle tekijälle tätä tasoa korkeampi palkka?

Freelancereilla ei juuri ole työehtosopimuksissa sovittuja vähimmäispalkkioita. Vain av-kääntäjien vähimmäispalkkioista on sovittu. Journalistiliitto on kutsunut aikakauslehtikustantajien ja kirjankustantamoiden edustajat pyöreään pöytään neuvottelemaan freelancereiden työehdoista.

Freelancerin euro on tällä hetkellä 62 senttiä. Työsuhteisten ansiotason saavuttamiseksi palkkioita pitäisi korottaa yli 60 prosenttia. Vientivetoisen mallin mukaan freet eivät koskaan saavuttaisi työsuhteisten tasoa, jos korotusprosentit olisivat kaikille samat. 

Jos hallituksen suunnitelmat vientimallin viemisestä lakiin toteutuvat, ne jäykistävät työehtoneuvotteluja myös media-alalla. Palkankorotusprosentit tulisivat annettuina, eikä niistä olisi varaa neuvotella. Työnantaja tietäisi jo ennakkoon, ettei valtakunnansovittelija voisi edes ehdottaa muita aloja korkeampia palkankorotuksia. 

Journalistiliitto ei kannata vientivetoista työmarkkinamallia.