”Minuakin pelotti Mogadishussa, vaikken joutunut kokemaan mitään sellaista, mitä naistoimittajat Somaliassa kohtaavat”, kirjoittaa Vikesin viestinnän asiantuntija Esa Salminen.
”Pelottaa tehdä tätä työtä”, Somalian kansallistelevision uutistuottaja Leila Aded Osman sanoi minulle Mogadishussa viime vuonna.
Somalia on toimittajille yksi kaikkein vaarallisimmista maista. Naistoimittajien asema on erityisen tukala. Työpaikat ja ylennykset menevät usein miehille, seksuaalinen häirintä on tavallista ja konservatiiviset sukulaiset ajattelevat, ettei naisen paikka ole toimituksessa.
Työnantajani Viestintä ja kehitys -säätiö eli Vikes tukee somalialaistoimittajia. Leila Aded Osman on käynyt Vikesin kursseilla vuosia. On opeteltu dokumenttien tekemistä, uutisinserttejä ja perusasioita siitä, millainen vapaa media olisi.
Vaikka hänen läheisiä työtovereitaan on tapettu, hän on halunnut jatkaa työtään toimittajana.
”En usko, että Somalia koskaan saavuttaa rauhaa ilman journalismia”, hän sanoi.
Minuakin pelotti Mogadishussa, vaikken joutunut kokemaan mitään sellaista, mitä naistoimittajat Somaliassa kohtaavat. Jos kollegoitani tapettaisiin, työnsaanti olisi sukupuolen tähden vaikeaa ja seksuaalinen häirintä arkipäivää, en usko, että miettisin kahta kertaa ennen uranvaihtoa. Leilan rohkeutta on pakko arvostaa.
Syyskuussa Vikes ja Somalian journalistiliitto järjestivät naistoimittajien koulutuksen Mogadishussa ja lokakuussa Puntmaan Garowessa. Siellä rohkaistiin kymmeniä uusia leiloja.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena
