Mallin nimi

Nyt puhutaan aktiivimallista. Kyse on hallituksen esityksestä ”laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta”.

Esityksessä kuvataan muutosta iskevästi: ”Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei ole 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana.”

Täh? Jotta asiasta voitaisiin keskustella, sille tarvitaan ytimekäs nimi. Hallituksen esityksestä löytyy sekin: ensin muodossa ”ns. aktiivimalli”, myöhemmin muodossa ”aktiivimalli”.

Näyttää siltä, että hallituksen valitsema ilmaus on hyväksytty laajasti myös lehdistössä. Mutta tuleeko samalla hyväksytyksi palanen hallituksen politiikkaa: väite, jonka mukaan uudistus kannustaa työttömiä aktiivisuuteen?

Kansan Uutiset referoi tähän tapaan Li Anderssonin ajatuksia mallista: ”Sillä ei ole mitään tekemistä aktiivisuudesta palkitsemisen kanssa. Se palkitsee ainoastaan töiden saamisesta.” Oppositiossa onkin käytetty aktiivimallin asemesta ilmausta passiivimalli.

Kielentutkimuksessa puhutaan tällaisissa tapauksissa nimeämisestä. Yksi ja sama asia nimetään monin eri tavoin. Nimeämiseen vaikuttaa se, millaisia asenteita ja vaikuttamispyrkimyksiä nimeäjällä on.

Ensi vuonna nimeäminen on takuuvarmasti näkyvästi esillä. Miksi sitä sata vuotta sitten käytyä sotaa oikein kutsuisi? Vapaussota, kansalaissota, luokkasota, veljessota, punakapina, vallankumous, sisällissota, vuoden 1918 sota…