Journalismi

Vääriä väitteitä uutisvirrassa

Puheenaiheiden luojalle kuuluu vastuu siitä, että yhteiskunnallista keskustelua edes yritetään käydä faktapohjaisesti, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Naiset saavat parempaa palkkaa kuin miehet!

Mikä uutispommi! Paitsi ettei se ollut uutinen eikä se pitänyt paikkaansa. Otsikko komeili kuitenkin Helsingin Sanomien uutisvirrassa 17. heinäkuuta.

Lehti julkaisi myös oman suppean juttunsa, jossa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan mielipidekirjoittaja sotki tilastoja keskenään. Mielipiteestä ei johtanut linkkiä uutisjuttuun, ja ainoastaan mielipideteksti komeili päivän luetuimpien juttujen listalla.

Uutisjutussa viitattiin myös siihen, että kyseessä oli kirjoittajan pitkäaikainen mieliaihe. Toden totta, kirjoittaja on päässyt useiden lehtien palstoille samalla väitteellä jo vuosien ajan. Vasta nyt Facebookin algoritmien ja mobiiliuutisten taivaallinen liitto oli valmis tarjoamaan kirjoitukselle maksimaalisen näkyvyyden.

Perinteinen media on omaksunut nopeiden voittojen toimintalogiikan. Se menee näin: 1) Julkaistaan jotakin kuohuttavaa, vaikka tiedetään, ettei se pidä lainkaan paikkaansa. 2) Tehdään jatkojuttu, jossa kiistetään aiemmin esitetyt tiedot. 3) Ihaillaan somejakojen nousevia käyriä.

Samaan aikaan toisaalla asiaa työkseen tutkineet huokaavat syvään ja valmistautuvat taas kumoamaan jostakin kerta toisensa jälkeen esiin pulpahtelevat virheelliset väitteet.

 

Pohjimmiltaan kyse on samasta ilmiöstä kuin somekohuissa, joista uutisoidessaan media usein unohtaa oman roolinsa niiden alkuunpanijana tai kiihdyttäjänä. Lehdet eivät avaa omia julkaisupäätöksiään tai pohdi omaa vastuutaan, kun kohu lähtee tekstistä, jolle ne itse ovat tarjonneet näkyvän paikan.

Totta kai lehdistön tehtävä on nostaa esiin puheenaiheita. Mielipidesivuilta on noussut julkiseen keskusteluun laaja kirjo tärkeitä aiheita vanhustenhoidon tasosta Kelan päätöksiin. Puheenaiheiden luojalle kuuluu silti myös vastuu siitä, että yhteiskunnallista keskustelua edes yritetään käydä faktapohjaisesti.

Lukijan täytyy pystyä pätevästi arvioimaan, milloin on kyse luotettavasta tiedosta ja milloin ei.

 

Kun sanomalehti nostaa jonkin virheellisen väitteen näkyvästi esiin uutisvirrassaan, kuinka moni lukija osaa erottaa mielipiteen journalistisesta sisällöstä?

Etenkin mobiilinäkymässä ja sosiaalisen median kautta jaettuna juttu näyttää monen silmään toimituksen omalta tuotannolta. Sitä ehkä klikkaa moni, mutta se tuskin luo kenellekään mielikuvaa laatumediasta, jonka tilaajaksi kannattaa ryhtyä.

Se kai on jo yleisesti tunnustettu tosiasia, että sitoutunut lukija on lehdelle arvokkaampi kuin satunnainen ohikulkija.

American Press Instituten tuoreen tutkimuksen mukaan uutis- ja mielipideaineiston rajan hämärtäminen rapauttaa lukijoiden luottamusta lehdistöön. Kolmasosalla kyselyyn vastanneista oli vaikeuksia erottaa uutisia ja mielipiteitä toisistaan.

Internet on mittaamattoman suuri mielipideosasto. Sellaisessa ympäristössä erottuu edukseen nostamalla esiin laadukkainta, vaativinta journalismia. Laatumedian edun mukaista olisi entistä selkeämmin merkitä, milloin on kyse journalismista, milloin omaa asiaansa ajavan henkilön yksityisajattelusta.