Media-ala

Mitä Kiuru todella sanoi?

”Onko teistä siihen, jos ei ennenkään ollut?” Johanna Vehkoo siteeraa Krista Kiurua (sd.) innovaatiotuesta.

Perinteisen median muutostarpeet voi tiivistää yhteen lauseeseen. Se kuuluu näin: toimittajat tekevät vääriä asioita vääriin aikoihin väärillä työkaluilla.

Taannoisen yt-uutisen mukaan ”suomalaisten mediankäytön muutoksen nopeus on yllättänyt kaikki”. Siihen onkin ollut vasta 15 vuotta aikaa sopeutua. Onneksi nyt apuun tulee valtiollinen median innovaatiotuki, jonka tavoitteena on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan helpottaa media-alan siirtymistä uuteen digiaikakauteen”.

Mediankäyttö on tosiaan toisenlaista, mutta journalismin tuotannon ja jakelun tavat ovat uudistuneet hämmentävän vähän. Liikenne- ja viestintäministeriö on nyt asettanut 30 miljoonaa euroa houkuttimeksi.

Viestintäministeri Krista Kiuru sanoi lokakuisessa innovaatiotuen sidosryhmätilaisuudessa, ettei tuella vielä mitään ratkaista. ”Koko media-alan on itsekin investoitava innovaatioiden syntymiseen. Kyse on siitä, näkevätkö porukat, että tämä kannattaa tehdä.”

Kiuru sanoi muutakin sellaista, mitä ei aiheesta kirjoitetuissa uutisissa siteerattu. Kuten:

”Jos te olisitte halunneet innovoida, kyllä Tekes olisi löytänyt teille sopivan apparaatin ennenkin.”

”Kosiskelen, että tekin lähtisitte tähän kilpailuhengellä mukaan.”

”Onko teistä siihen, jos ei ole ennenkään ollut?”

”Innovaatio edellyttää aivan uudenlaista osaamista, ei perinteisiä toimintamalleja.”

Brittilehti The Daily Telegraph ilmoitti lokakuussa, että se aikoo antaa kuoliaaksi toistellulle ”digi edellä” -fraasille uuden merkityksen.

Sen sijaan, että Telegraph valikoisi, mitkä osat printtisisällöstä voi laittaa verkkoon (tyypillinen strategia, koska raha tulee printistä), lehti alkaa valikoida verkkoa varten tuotetusta sisällöstä maukkaimmat palat printtiin.

Lehti puuttuu alussa mainitsemiini vääriin aikoihin (eri työtahdit nopealle ja hitaalle sisällölle) ja vääriin työkaluihin (toimittajilta vaaditaan analytiikan, videon ja sosiaalisen median taitoja sekä hakukoneoptimointia).

Nämä eivät ole ainoita, eivätkä välttämättä edes oikeita liikkeitä journalismibisneksen pelastamiseksi. Mutta ne ovat liikkeitä.

Telegraphilla on kymmeniä miljoonia verkkolukijoita. Sen tyypillinen printtilukija on 61-vuotias.