Tampereen yliopiston journalistiikan professori kannattaa etuliitejournalismia, koska se vetoaa rahoittajiin.
Olet uusi Tampereen yliopiston journalistiikan professori, mutta sinulla on vähemmän alaisia kuin yliopistonlehtorilla. Tähän tulee pian muutos.
Ei taida tulla. Toki haluaisin palkata lisää ihmisiä. Yliopiston esihenkilösuhteet ovat tosiaan hyvin hähmäisiä, mutta toivon, että oppisin olemaan hyvä esihenkilö näille muutamalle alaiselleni.
Nainen oli päätoimittajana jo 1800-luvulla, mutta sinä olet ensimmäinen nainen journalistiikan professorina Tampereella. Tasa-arvo leviää vääjäämättä myös yliopistolle.
Pikkuhiljaa se leviää tänne Tampereellekin. Tiedotusopin ja mediatutkimuksen professorina on ollut nainen, mutta juuri tällä nimikkeellä ei Tampereella ole ollut naisprofessoria.
Työskentelit pari vuosikymmentä sitten pätkiä sanomalehtien toimituksissa ja nyt opetat lähes koko ammattikuntaa. Kun on hyvä pokka, voi tehdä mitä huvittaa.
Kyllä tässä pokkaa vaaditaan, vaikka en ihan pelkillä kesätyönäytöillä tässä postissa ole. Onneksi opetan enemmän journalismin tutkimista kuin miten sitä tehdään.
Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijat leimataan yhä ”vihervassareiksi” 1970-luvun oppien pohjalta. Toivot, että yksikkösi nimi olisi taas ”tiedotusopin laitos”.
Sitä nimeä en kyllä kaipaa, mutta kaipaan laajemman yhteistyön kulttuuria, joka vallitsi aikanaan tiedotusopin laitoksella. Nyt mediatutkimus ja journalistiikka ovat enemmän erillään.
Tampereen yliopisto opettaa tekoälyn käyttöä, jotta opiskelijat ymmärtävät, kuka vei heidän tulevat työpaikkansa.
Tekoalyä on pakko koettaa ymmärtää, vaikka sen käyttö voi johtaa työmarkkinoiden muuttumiseen. Journalismi on toisaalta niin kompleksinen asia, ettei tekoäly pysty jokaista tehtävää viemään.
Journalismi on parasta ilman etuliitteitä, mutta kannatat etuliitejournalismia, koska sitä edistäville tutkimushankkeille saa helpommin rahoitusta.
Kyllä se näin on, ja oikein harmittaa, että tavallisella journalismilla on niin huono brändi rahoittajien näkökulmasta. Jotenkin uudet ideat vain kiteytyvät vähän liiankin helposti etuliitejournalismiksi.
Olet kehittänyt sovittelujournalismia. Jos media olisi tajunnut hyödyntää sitä maksimaalisesti, ties vaikka Lähi-idän konflikti oli jo ratkaistu.
Se olisi upeaa, mutta kansainväliset konfliktit kaipaavat järeämpää otetta kuin pelkkää journalistien parempaa ymmärrystä polarisaatiosta. Sovitteleva vuorovaikutus ja journalismi voivat silti vaikuttaa siihen, että kärjistyvätkö asiat.
Olit 2000-luvun taitteessa edistämässä ”kansalaisjournalismia” eli ajamassa kansan ääntä mediaan. Nyt tekisit mitä vain, että saisit kansan äänen hiljemmalle.
Kansalaisjournalismin piti olla kansalaisista lähtöisin olevaa journalismia. Sitten tuli netti ja kansa sai oman kanavan, mutta kansalainen ole edelleenkään tasapainoisesti mukana journalismissa. Älämölö välillä rasittaa.
Olet niin akateeminen, että jopa yhtyeesi nimi Pefka (The People Formerly Known As The Audience) on lainattu tunnetusta mediatutkimuksesta.
Tämä on sataprosenttisesti totta! Yhtyeemme on yltiöakateeminen, ja nimi kuvaa meitä, koska osa meistä astui ensimmäistä kertaa yleisön roolista soittajiksi.
Laura Ahva, 47
Journalistiikan professori Tampereen yliopistossa.
Viestintätieteiden tutkimuskeskus Tarun vara-johtaja ja Journalismin tutkimuksen ryhmän vetäjä.
Työskenteli aiemmin muun muassa apulaisprofessorina, yliopistotutkijana ja postdoc-tutkijana.
Väitteli vuonna 2011 Tampereen yliopistossa tohtoriksi aiheenaan kansalaislähtöinen journalismi.
Harrastaa laitepilatesta, tanssia sekä soittamista Pefka- ja Radio Irma -yhtyeissä. Soittaa rumpuja, kitaraa ja laulaa.
Asuu Nokialla. Perheeseen kuuluvat mies ja 7-vuotias poika.

Uusimmassa lehdessä
- Ammattiyhdistysliike on rakentanut Suomeen vuosikymmenet yhteiskuntarauhaa. Nyt liitot miettivät, kannattaako yhä olla kiltti.
- Aiot eläkeläisenä viedä nuorilta journalisteilta työt, Ruben Stiller
- Mediespråk i Åbo bjuder på ideologiskt språk och utrikesbevakning
- Työelämä muuttui, ja siksi liittojenkin on pakko
