Miten saada Suomessa asuvat vieraskieliset kuluttamaan suomalaista journalismia? Miten nostaa heidän yhteisöistään suomalaismediaan aiheita, jotka ovat myös koko väestölle tärkeitä? Miten muualta Suomeen muuttaneet journalistit voivat auttaa tässä ja työllistyä Suomessa?
Näitä kysymyksiä ratkoo työssään Haaga-Helian monikielisen Satakieli-median vastaava päätoimittaja Tuomas Pulsa. Satakieli toimii Haaga-Helian tuella ja säätiörahoituksella.
”Ero kaupalliseen mediaan on, että voimme kokeilla enemmän. Toivon, että pystymme tuottamaan koko alalle hyödyllistä tietoa ja käytäntöjä”, Pulsa sanoo.
Pulsa tilaa Satakieleen journalismia Suomeen muualta muuttaneilta tekijöiltä. Viime vuoden lopulla Satakieli julkaisi freelancetoimittaja Aleksandr Trifonovin artikkelin siitä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti suomenvenäläisen vloggaajan Ilja Redinin työhön.
Kun Trifonov ehdotti aihetta, Pulsa ajatteli heti sen sopivan Satakieleen.
”Redinin ajattelu on sekä Suomen venäjänkielisille että valtaväestölle kiinnostavaa. Samalla jouduin tunnustamaan, että en olisi itse löytänyt aihetta, vaikka Redinin kanavalla on kymmeniä tuhansia tilaajia ja videoilla miljoonia katseluita”, Pulsa sanoo.
Toimitustyö vieraskielisten freelancereiden kanssa on yllättävän samanlaista kuin yhteistyö äidinkielenään suomea puhuvien kesken, Pulsa sanoo. Yhteydenpito- ja editointikieli on suomi tai englanti. Lopuksi kirjoittaja versioi jutun muille sovituille julkaisukielille
Kiinnostavuuden ja monikärkisyyden lisäksi Satakielen aihevalintoihin vaikuttaa se, mitä sen kokonaan osa-aikainen toimitus pystyy laadukkaasti kätilöimään.
”Tietenkin toivomme, että aiheemme ovat relevantteja ja osallistuvat keskusteluun, mutta uutisrytmissä emme pysty liikahtelemaan”, Pulsa sanoo.
Satakielen ydin ovat sen freelancereiden ideat ja jutut, joiden Pulsa toivoo toimivan myös heidän käyntikortteinaan muualle. Pulsalle työ Satakielessä on opettanut, että yhtä ”maahanmuuttajayleisöä” ei ole olemassakaan. Esimerkiksi Virosta, Venäjältä ja Ukrainasta Suomeen tulevat venäjänkieliset ovat keskenään erilaisia ihmisiä.
”Jos haluamme tehdä mediaa, joka palvelee ihmisiä, meidän on tunnistettava heidän tarpeensa esimerkiksi maahanmuuttajuuden ohi. Jos joku ei koe journalistista mediaa omakseen, syynä voi olla kielimuuri, mutta myös aihevalinnat tai kertomisen tavat.”
Tuomas Pulsa, 37
Monikielistä journalismia tekevän Satakieli-median vastaava päätoimittaja.
Toimittaja-tuottaja Long Playn metsätoimituksessa ja journalismin opettaja Haaga-Helia AMK:ssa.
Työskennellyt aiemmin muun muassa toimittajana ja tuottajana Suomen Kuvalehdessä.
Valtiotieteiden maisteri ja medianomi.
Sienestäjä ja yleisesti metsäihminen.
Kuvittaja-graafikko Viivi Prokofjevin valinta
”Satakieli on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun monikielinen media, jota päätoimittaa toimittaja ja opettaja Tuomas Pulsa. Lehdessä on aidosti omia aiheita ja kunnianhimoisesti tehtyjä juttuja. Jos monet suomalaiset tiedotusvälineet näkisivät näin paljon vaivaa juttujen ja selvitystyön eteen, suomalainen journalismi olisi tosi paljon parempaa. Vaikka Satakieli on syntynyt jatkoaskeleeksi Haaga-Helian maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutukselle, se ei ole mikään harjoitusalusta. Toimittajilla on pääsy paikkoihin ja ihmisiin, jotka jäävät normimedialta huomaamatta. Esimerkkinä juttu siitä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomessa asuvan venäläistaustaisen tubettajan työn.”
Uusimmassa lehdessä
- Kaleva Median Juha Laakkonen ja Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi haluavat pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa. Pelkkä maakuntahenki siihen ei riitä.
- Media käsittelee vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed
- Tekoälysisällöt opettavat yleisön epäilemään, eikä se ole vain hyvä
- Toimitusosasto on yhteisöllisyyden ja virkistyksen paikka