Toimittajat Annvi Gardberg ja Petri Jääskeläinen joutuivat maaliskuussa mittavan häirinnän kohteeksi. Häirintä alkoi sen jälkeen, kun Yle julkaisi heidän juttunsa Venäjän propagandaa levittävästä Telegram-kanavasta.
Telegram-kanavan nimi on Uutishuone. Toimittajat onnistuivat jäljittämään kanavaa ylläpitävän suomalaisen miehen ja kertoivat tämän toimivan vapaaehtoisena maanpuolustuskouluttajana. Miehen nimeä ei kerrottu jutussa.
Juttu julkaistiin Ylellä ruotsiksi torstaina 7. maaliskuuta ja suomeksi sunnuntai-iltana 10. maaliskuuta. Maanantaiaamuna 11. maaliskuuta alkoi Petri Jääskeläiseen kohdistuva häirintä.
”Ensin tuli muutama yritys murtautua Facebook-tililleni, mutta päivän mittaan niitä alkoi tulla jatkuvasti. Myös muille sometileilleni sekä verkkosivuilleni yritettiin murtautua, ja sähköpostiini alkoi tulvia uutiskirjeitä”, freelancerina työskentelevä Jääskeläinen sanoo.
Gardbergiin kohdistuva häirintä alkoi pari päivää myöhemmin. Hän työskentelee Svenska Ylen toimittajana. Myös hänen sometileilleen yritettiin murtautua, ja hänelle tilattiin massoittain uutiskirjeitä.
Lisäksi molempien toimittajien nimissä tilattiin palveluita ja tavaroita, kuten virtsankarkailusuojia ja tuholaistorjuntaa. Heidän nimissään perustettiin tilejä verkkosivustoille ja palveluihin, kuten pornosivustoille ja kryptovaluutan välittäjille.
Yritykset tunkeutua toimittajien sometileille ja Jääskeläisen verkkosivuille eivät onnistuneet. Silti niiden torjuminen ja toimittajien nimissä tehtyjen tilausten peruminen vaati heiltä päivystämistä tietokoneella. Intensiivisin häirintä kesti noin viikon.
”Olin tehnyt jutun aiheeseen liittyen kuukausia tutkivaa työtä, ja kun työ oli vihdoin valmis, alkoi häirintä. Se suututti ja tuntui myös surulliselta”, Gardberg sanoo.
”Olen joutunut häirinnän kohteeksi ennenkin. Mutta on se silti stressaavaa ja turhauttavaa”, Jääskeläinen sanoo.
Tietomurto eli oikeudeton tunkeutuminen tietojärjestelmiin ja sen yritys ovat rikoksia, joista poliisi kehottaa tekemään aina rikosilmoituksen.
Jääskeläinen ja Gardberg tekivät rikosilmoitukset yrityksistä tunkeutua sometileilleen ja Jääskeläisen verkkosivuille sekä muusta häirinnästä. Jääskeläinen selvitti itse IP-osoitteita, joista häirintä oli lähtöisin ja toimitti ne poliisille.
Jääskeläinen sai maaliskuun lopulla poliisilta päätöksen, että tietomurron yrityksen esitutkinta on keskeytetty. Perustelu oli, että rikoksesta ei epäillä ketään eikä lisätietoja ole saatavilla.
Koska tietomurron yritykseen liittyneet IP-osoitteet ovat ulkomaille rekisteröityjä, tapauksen selvittäminen vaatisi poliisin mukaan kansainvälisen oikeusapupyynnön, joita tehdään vain rajoitetusti. Poliisin mukaan on epätodennäköistä, että oikeusapupyyntö tuottaisi lisätietoja.
Poliisin päätös harmittaa Jääskeläistä.
”Kirjoitin rikosilmoitukseen, että kyse oli nimenomaan toimittajaan ja ammatilliseen toimintaan liittyvästä häirinnästä, mutta se ei vaikuttanut mitään. Minulle jäi tunne, että ilmoituksella ei ollut mitään merkitystä paitsi ehkä se, että se jää tilastoihin”, Jääskeläinen sanoo.
Gardberg ei ole vielä saanut rikosilmoitukseensa vastausta.
Häirinnän aikana Jääskeläinen ja Gardberg saivat tukea ja neuvoja Ylen turvallisuusosastolta ja Svenska Ylen vastaavalta päätoimittajalta Johanna Törn-Mangsilta.
Jälkeenpäin heillä oli mahdollisuus saada henkistä tukea. Ylellä se tarkoittaa mahdollisuutta käydä muutaman kerran psykologilla työterveyshuollossa. Gardberg käytti mahdollisuuden.
”Vaikka aluksi tuntui, ettei tämä niin kosketa, niin kyllä se kuitenkin vaikutti. Häirintä oli stressaavaa ja harmittavaa. Kyllä siitä oli hyvä keskustella”, Gardberg sanoo.
Gardberg on tutkinut työssään sosiaalisessa mediassa ilmeneviä erikoisia ilmiöitä pitkään. Vuonna 2017 hän käsitteli terveydelle vaarallisen hopeaveden myyntiä Facebook-ryhmissä ja käyttöä. Hän teki aiheesta Spotlight-ohjelman ja MOT-ohjelman.
Ohjelmien jälkeen häirinnän kohteeksi joutuivat sekä Gardberg että hänen haastattelemansa professori. Silloin häirintä oli pitkäkestoista mustamaalaamista ja haukkumista. Se tapahtui sähköpostiviestein sekä yleisökirjoituksin suomenruotsalaisissa päivälehdissä. Viesti oli, että toimittajan pitäisi menettää työnsä ja professorin virkansa. Häirintää masinoivat hopeavettä myyvät tahot.
Telegram-jutun jälkeen alkaneen häirinnän tekijät saattavat jäädä selvittämättä. Vaikka häirintä alkoi venäjämielistä sisältöä käsitelleen jutun jälkeen, Petri Jääskeläinen ei usko, että häirinnässä olisi kyse ”ulkomaisesta vaikuttamisesta”. Ulkomaiset IP-osoitteet voivat johtua VPN-sovelluksen käytöstä.
”Tavaroiden tilaaminen suomalaisesta ’tenakaupasta’ ei kuulosta kansainväliseltä tyyliltä. Häirintä oli intensiivistä mutta ei kuitenkaan systemaattisinta mahdollista.”
Gardberg ja Jääskeläinen arvelevat, että häirinnän tarkoitus on pelottaa ja hiljentää. Niin ei tule tapahtumaan.
”Arvokonservatiivien ja venäjämielisten toimintaa on tärkeää seurata. Heitä on myös Suomessa, vaikka maamme historia on mikä on”, Gardberg sanoo.
Petri Jääskeläinen on erikoistunut ääriliikkeisiin, teknologiaan ja turvallisuuspolitiikkaan.
”Jos antaisin häirinnän vaikuttaa, siinä menisi koko urani. Mutta toki pidän turvatoimista entistä tarkemmin huolta”, Jääskeläinen sanoo.
Gardbergiin ja Jääskeläiseen kohdistuneesta häirinnästä kertoi ensimmäisenä Svenska Yle.
Gardbergin ja Jääskeläisen juttu Uutishuone-kanavasta on osa Svenska Ylen juttusarjaa, joka käsittelee kahtatoista Telegram-sovelluksessa toimivaa, salaliittoteorioita levittävää ryhmää ja kanavaa. Gardberg ja Jääskeläinen toimittivat samoihin aikoihin myös audiodokumentin De kallar mig foliehatt.
Varaudu häirintään
- Pidä omat ja työhön liittyvät yhteystietosi ja laitteesi erillään.
- Suojaa henkilökohtaiset yhteystietosi. Ohjeita löytyy esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston, Liikenne- ja viestintäviraston sekä teleoperaattoreiden sivuilta.
- Suojaa henkilökohtaiset someprofiilisi. Tarkista tiliesi yksityisyysasetukset. Käytä vahvoja salasanoja ja ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Käytä sometilien hallinnointiin sähköpostiosoitetta, joka ei ole helposti arvattavissa. Älä jaa yhteystietojasi tai muita yksityiskohtaisia tietoja itsestäsi somessa.
- Kun käsittelet työssäsi tulenarkoja aiheita, keskustele etukäteen esihenkilösi tai työsi tilaajan kanssa, miten mahdollisessa häirintätilanteessa toimitaan ja millaista tukea on saatavilla.
- Puhu häirinnästä avoimesti. Häirintään vaikuttamiseen tarvitaan alan toimijoiden ja eri alojen välistä yhteistyötä.
Vinkit antoivat Ylen häirinnän vastaisen työn johtava asiantuntija Sami Koivisto ja jutun haastateltavat. Lue lisää esimerkiksi Ylen turvallisemman vuorovaikutuksen ohjeesta.
Mitä hyötyä on rikosilmoituksesta, jos tietomurtoja ei pystytä tutkimaan?
Toimittajat Annvi Gardberg ja Petri Jääskeläinen tekivät rikosilmoitukset heihin kohdistuneista tietomurron yrityksistä. Jääskeläinen on jo saanut tiedon, että esitutkinta on keskeytetty.
Esitutkinnan keskeyttämispäätöksen perustelujen mukaan poliisi ei epäile rikoksesta ketään eikä lisätietoja ole saatavilla. Tietomurron yritykseen liittyneet IP-osoitteet ovat ulkomaille rekisteröityjä, joten tapauksen selvittäminen vaatisi kansainvälisen oikeusapupyynnön. Niitä tehdään harvoin. Poliisin mukaan on epätodennäköistä, että oikeusapupyyntö tuottaisi lisätietoja.
Poliisi kehottaa verkkosivuillaan tekemään tietomurroista ja niiden yrityksistä aina rikosilmoituksen.
Mitä hyötyä on tehdä rikosilmoituksia, jos tapauksia ei pysytä tutkimaan?
”Rikosilmoituksen tekeminen on tärkeää siksi, että poliisi saa tarkat tiedot rikoksesta ja tilannekuvaa tietoverkkorikollisuudesta. Tietojen avulla voimme kehittää tutkintatoimintaa ja osaamista sekä kohdentaa tutkintaresursseja”, sanoo rikostorjunnan poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksen poliisitoimintayksiköstä.
”Jos ilmoituksia ei tehtäisi, teot jäisivät kokonaan pimentoon ja selvittämättä, ja rikosten määrä kasvaisi entisestään. Rikos voi myös selvitä toisen rikoksen tutkinnan yhteydessä.”
Siivo kommentoi ilmiötä yleisellä tasolla. Hän vastasi kysymyksiin sähköpostilla.
Siivo myöntää, että tietoverkkorikosten selvitysaste on alhainen. Poliisi joutuu priorisoimaan tehtäviä. Samaan aikaan tietoverkkorikosten määrä kasvaa.
”Poliisilla on osaamista tutkia niitä, mutta tarvittavia tietoja ei saada ulkomailta, vaikka niitä pyydettäisiin. Joskus rikoksen jäljet niin sanotusti ’loppuvat johonkin’, Siivo sanoo.
Siivon mukaan Suomessa tapahtuneita rikoksia on helpompi tutkia kuin ulkomailla tapahtuneita.
“Suomalaisilta palveluntarjoajilta, kuten teleyrityksiltä, on helpompi saada tietoja kuin ulkomaisilta suoraan tai oikeusavun kautta. Palvelimet ovat usein ulkomailla.”
Miten tarkasti poliisi tutkii, onko kyse oikeasti rikoksesta, johon tarvitaan kansainvälistä selvitysapua vai rikoksesta, joka on vain saatu näyttämään siltä?
”Poliisille on tietoverkkorikosten tutkintojen yhteydessä muodostunut käsitys siitä, mitä tietoja tulee hankkia ja mitä voidaan saada ja mitä ei. Tämä vaikuttaa tutkintatoimiin. Tutkintaan ja oikeusavun saamiseen vaikuttaa myös se, kuinka vakavaa uhkaa tai törkeää rikosta tutkitaan”, Siivo sanoo.
Journalisteihin kohdistuneesta häirinnästä ja maalittamisesta ja niiden torjunnan tärkeydestä on puhuttu vuosia. Pahimmassa tapauksessa häirintä vaikuttaa journalistien kykyyn tehdä työtään ja kansalaisten mahdollisuuteen saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
”Tietomurtojen ja häirinnän tutkintaan ei vaikuta se, onko niissä asianomistajana toimittaja vai joku muu”, Siivo sanoo.
Hänen mukaansa häirinnän ja maalittamisen torjunnassa korostuvat käytännössä myös työnantajan työsuojelutoimenpiteet.
Oikeusministeriö teetti vuonna 2022 selvityksen maalittamisen kriminalisoinnista. Petteri Orpon (kok.) hallitus ei aio edistää kriminalisointia. Poliisin ja oikeuslaitoksen henkilöstöä edustavat järjestöt ovat kuitenkin katsoneet sille olevan yhteiskunnallista tarvetta.
Maalittamisen kriminalisointi on vaikeaa, koska teon motiiveja on vaikea näyttää toteen. Journalistiliiton juristi Tytti Oras kirjoitti aiheesta Journalistiin viime syksynä.
