Yle aloitti marraskuussa muutosneuvottelut, joissa uhan alla on yhteensä 375 työpaikkaa. Ylen aluetoimituksissa vaarassa on noin viidennes työpaikoista.
Mahdollisten irtisanomisten määrä oli alueiden työntekijöille järkytys.
Alueiden työntekijöitä edustava Ylen ohjelmatyöntekijöiden YOT:n luottamushenkilö Kai Pohjanen sanoo, että määrä on ristiriidassa Ylen säästöistä päättäneen parlamentaarisen työryhmän mietinnön kanssa.
”Mietinnössä korostetaan erikseen valtakunnallisen ja maakunnallisen uutistoiminnan tärkeyttä monimuotoisen tiedonvälityksen varmistamiseksi. Samaan aikaan ollaan leikkaamassa näin paljon työpaikkoja. Varmaankaan mietinnön laatijat eivät ihan ymmärtäneet, kuinka suuresta asiasta tässä on kysymys”, Pohjanen sanoo.
Aluetoimitusten työ on sekä valtakunnallisesti että paikallisesti merkittävää, sanoo Yle Joensuussa työskentelevä toimittaja Laura Kosonen.
”Kerromme paikallisista asioista paikallisille ihmisille mutta myös koko Suomeen. Kyse on kaikkien suomalaisten oikeudesta riippumattomaan tietoon ja siitä, tiedämmekö me, miten eri puolilla maatamme eletään.”
Jos aluetoimituksista vähennettäisiin suunnitelman mukaisesti joka viides työpaikka, kaikkia töitä ei olisi tietenkään mahdollista tehdä entiseen tapaan, Laura Kosonen sanoo.
”Aluetoimittajan työ on jo nyt tosi täyttä, niin kuin toimittajan työ on varmaan muuallakin Ylessä. Teemme moneen välineeseen, kuvaamme liikkuvaa kuvaa ja stilliä, teemme tekstiä, ääntä ja paljon versiointia.”
Pohjasen mukaan työnantaja on neuvotteluissa ehdottanut ratkaisuksi juttumäärien vähentämistä, johtamisrakenteen suoraviivaistamista ja ”koko tekemisen keventämistä”.
Laura Kosonen toivoo, etteivät muutokset tarkoita alueiden uutistyön johtamista jatkossa jostain kaukaa.
”Kullakin alueella on oma väestörakenteensa, elinkeinonsa ja muut ominaispiirteensä, kuten meillä Joensuussa itäraja. Ne vaativat paljon paikallistuntemusta ja paikalliskontakteja. Myös alueellisen uutistyön johtamisessa paikallistuntemus on keskeistä.”
Työnantaja on neuvotteluissa sanonut myös, että läsnäoloa alueilla vahvistetaan. Henkilöstön on vaikea käsittää, miten se onnistuu, jos viidennes väestä vähennetään.
Henkilöstöä mietityttää myös se, että työnantaja on nimennyt aluetoiminnan muutosten suunnitteluvastuuseen Yle Uutisten päätoimittajan Riikka Räisäsen Helsingistä. Pasilan työn suunnittelua taas vetää aluetoiminnan päällikkö Karri Lehtiö.
Luottamushenkilöt odottavat työnantajalta tietoja siitä, miten aluetoimitusten säästöt kohdistuvat henkilöstöön ja miten muuhun.
”Vain lukujen pohjalta voimme ehdottaa irtisanomisille vaihtoehtoja”, Kai Pohjanen sanoo.
Mahdollisten irtisanomisten määrä hämmentää Pohjasta myös siksi, että työnantajan puheet ovat ristiriidassa aiempiin puheisiin verrattuna.
Yle automatisoi tänä vuonna alueellisten tv-uutisten lähettämistä ja irtisanoi neljä työntekijää. Vuonna 2023 se poisti alueiden työntekijöiltä palkanlisän, jolla oli katettu joustot uutistilanteissa. Vuonna 2022 se poisti alueellisten tv-uutisten juontajat.
”Työnantaja antoi ymmärtää, että kun nämä tehdään, se vaikuttaa mahdollisissa muutosneuvotteluissa irtisanottavien määrään”, Pohjanen sanoo.
Työnantaja suunnittelee parhaillaan aluetoiminnan uudelleenjärjestelyä. Se on kertonut suunnitelmistaan luottamushenkilöille neuvotteluissa tarkemmin, mutta niistä ei ole saanut vielä kertoa henkilöstölle.
Työnantaja kertoi 29. marraskuuta henkilöstölle, että jatkossa alueiden päälliköitä on yhdentoista sijasta neljä ja alueet ovat etelä, itä, länsi ja pohjoinen.
”Kysymyksiä on edelleen paljon enemmän kuin vastauksia. Ihmisten epätietoisuus välittyy teknisten laitteidenkin läpi”, Kai Pohjanen sanoo.
Tiedonpuute raastaa, turhauttaa ja synnyttää spekulaatioita.
Kai Pohjasen mukaan ”yhteinen vastustaja” on toisaalta hitsannut porukkaa yhteen. Vaikka luottamushenkilöillä on ollut alueen työntekijöille toistaiseksi vähän konkreettista kerrottavaa, heidän infotilaisuutensa ovat olleet vertaistuen kannalta tärkeitä.
”Neuvottelujen aikana YOT on myös saanut paljon uusia jäseniä.”
Ylen muutosneuvottelut alkoivat 12. marraskuuta ja kestävät ensi vuoden puolelle.
Uusimmassa lehdessä
- Kerttu Kotakorpi toivoo ilmastojournalismin uskovan parempaan, vaikka se on vaikeaa
- Puoluekannatuskyselyt selvittävät suomenkielisten mielipiteitä, vaikka Suomessa asuu jo 600 000 vähemmistökielistä
- Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin
- Journalismin pitää kertoa, miten elää rikkinäisessä maailmassa
