Toimitusten tekoälyohjeissa kannustetaan kokeilemaan, mutta varoitetaan riskeistä

Useissa toimituksissa on otettu viime vuoden aikana käyttöön tekoälyohjeistuksia. Niiden tarve liittyy generatiivisen tekoälyn nopeaan kehittymiseen.

Generatiiviset tekoälymallit on suunniteltu tuottamaan uutta sisältöä kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa. Tekoälyn perinteisemmät muodot keskittyvät yleensä tietojen analysointiin, ennustamiseen tai päätöksentekoon olemassa olevan datan perusteella.

Esimerkiksi ChatGPT-sovelluksen tekoäly tuottaa suomenkielistä tekstiä käyttäjän kysymysten ja komentojen perusteella ja Midjourney-sovellus kuvia tekstimäärittelyjen pohjalta.

Journalisti antoi ChatGPT:n tehdä yhteenvedon neljän eri toimituksen tekoälyohjeistusten yhteisistä piirteistä. Kone rouskutti STT:n, Ylen uutisten, Helsingin Sanomien ja Alma
Talentin ohjeistuksia ja listasi yhteiset nimittäjät. Niitä ovat aitouden ja läpinäkyvyyden korostaminen, vastuun ja tietojen tarkistamisen merkitys, eettisyys ja käyttötarkoitukset sekä kokeiluun ja kehitystyöhön kannustaminen.

Useimmat ohjeistukset ovat lyhyitä. Lisäapua toimitukset saavat Journalistin ohjeista ja Julkisen sanan neuvoston uutisautomatiikkaa koskevasta periaatelausumasta vuodelta 2019. Sen mukaan uutisautomatiikan käyttö ei saa johtaa journalistisen päätösvallan siirtymiseen toimituksen ulkopuolelle.

Ylen keväällä käyttöön otetussa uutis- ja ajankohtaistoiminnan ohjeistuksessa on kaksi kohtaa: Ensinnäkin toimittaja on aina vastuussa julkaisemastaan sisällöstä, paikkansapitävyydestä ja lähteiden tarkistamisesta – myös silloin, kun tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä. Toisekseen Yle kertoo avoimesti, jos jutussa on hyödynnetty tekoälyä tai jos lopullisessa tekstissä on sen tuottamia lauseita.

Ylen News Labin päällikön Jukka Nivan mukaan tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi datajournalismin hankkeissa, joissa ihmisellä menisi pitkä aika materiaalin läpikäymiseen. Syksyn aikana parikymmentä yleläistä on testannut arkityössään erilaisia AI-työkaluja.

”He kokeilevat, mikä toisi hyötyä ja tehostusta omaan työhön. Vuodenvaihteen paikkeilla päätetään, mitä työtapoja ja työkaluja aletaan opettaa kaikille, jotta kukaan ei jäisi jälkeen. Journalistien ammattitaidosta on pidettävä huolta.”

STT:n kesäkuussa julkaisema tekoälyohjeistus kehottaa toimittajia tutustumaan tekoälyyn, mutta hankkimaan ja tarkistamaan tiedot aina itse. Heitä kehotetaan kertomaan yleisölle, jos jutun lähdeaineistossa on käytetty tekoälyä. Tekoälyä hyödynnetään toimituspäällikkö Janne Huuskosen mukaan eniten haastattelujen litteroinnissa.

”Generatiivisen tekoälyn kanssa kyse on vielä enemmänkin leikistä meidän omalla sisäisellä hiekkalaatikollamme. Olemme kokeilleet erilaisia tapoja hyödyntää tekoälyä muun muassa tiivistelmien tekemisessä.”

Mikrobitin, Tivin ja Tekniikka & Talouden päätoimittaja Harri Junttila lähettää luettavaksi Alma Talentin tekoälyohjeistuksen journalismia koskevan kohdan. Siinä kehotetaan ottamaan huomioon JSN:n lausuma uutisautomatiikan ja personoinnin merkitsemisestä sekä kiinnittämään huomiota tekijänoikeuksiin, tietosuojaan ja tuotetun sisällön totuudenmukaisuuteen.

”Journalisteilla on suuri vastuu, ettei pilata asiaa, ennen kuin sitä osataan edes kunnolla käyttää. Meidän täytyisi olla mukana luomassa uutta tekoälyn ymmärtämisen kansalaistaitoa ja ylipäätään vahvistamassa medialukutaitoa”, Junttila linjaa.

Helsingin Sanomien ohjeet ovat pisimmät. Niiden ensimmäinen versio otettiin käyttöön vuosi sitten helmi-maaliskuussa. Journalistisen kehitysjohtajan Esa Mäkisen mukaan generatiivista tekoälyä käytetään esimerkiksi vastikään käyttöönotetuissa juttujen tiivistelmissä.

”Lukijalle näkyvin on HS-sovelluksen roboääni, joka otettiin käyttöön 2018. Liikegraafikot käyttävät tekoälyä 3D-mallien tekemiseen, kokeilemme haastatteluiden litterointia tekoälyn avulla ja myös ideointibottia on kokeiltu.”

HS:n ohjeissa kannustetaan kokeilemaan uusia tekniikoita mutta varoitetaan myös riskeistä. Ohjeissa muistutetaan muun muassa syötettyjen tietojen mahdollisesta vuotamisesta eteenpäin ja tekoälymallien hallusinoinnista eli asioiden keksimisestä.

Lehti ei halua julkaista tekoälyn tuottamia valokuvia.

”Ajattelemme, että valokuva on dokumentti todellisista tapahtumista, ja valokuvien luominen tyhjästä on todellisuuden väärentämistä”, ohjeessa todetaan.

Joulukuussa HS kertoi perustavansa yhdessä Ilta-Sanomien kanssa tekoälytiimin, joka keskittyy generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen uutistoimituksissa. Tarkoitus on testata, kehittää ja ottaa käyttöön uusia työkaluja.