Lapin yliopiston ylioppilaskunta lopettaa Lapin ylioppilaslehden julkaisemisen. Ylioppilaskunnan edustajisto päätti asiasta kokouksessaan marraskuun lopussa.
Journalisti kirjoitti marraskuussa, että Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallitus esitti lehden ilmestymiskertojen puolittamista neljästä kahteen.
Kokouksessa edustajisto päätti kuitenkin hyväksyä oikeustieteen opiskelijoiden edustajistoryhmä Artiklan esityksen, jonka mukaan ylioppilaskunta julkaisee ylioppilaslehteä vielä yhden numeron, minkä jälkeen se lopettaa lehden julkaisun.
Lehden viimeinen numero ilmestyy päätoimittaja Åsa Niemen mukaan helmikuussa.
Lopettamista ajaneiden edustajiston jäsenten mukaan lehteä ei kuitenkaan lakkauteta. Edustajisto päätti, että lehden julkaiseminen siirretään erilliselle yhdistykselle, joka voi jatkaa lehden tekemistä vapaaehtoisvoimin.
Lisäksi yhdistys voi edustajien mukaan hakea ylioppilaskunnalta muutaman tuhannen euron suuruista avustusta lehden tekemiseen. Aiemmin lehden budjetti on ollut noin 30 000 euroa vuodessa.
Lapin ylioppilaslehden päätoimittaja Åsa Niemen mukaan edustajiston päätös tarkoittaa pahimmillaan sitä, että lehden toiminta lakkaa. Aiemmassa Journalistin artikkelissa hän kertoi, että lehden päätoimittaminen vapaaehtoistyönä olisi ”mahdoton ajatus”,
Lapin ylioppilaslehteä on tähän mennessä tehnyt päätoimittaja, joka on saanut työehtosopimuksen mukaista palkkaa neljältä kuukaudelta vuodessa sekä avustajakunta, jolle on maksettu palkkioita. Lehteä on taittanut ylioppilaskunnan graafikko.
”Yhdistyksen suuntaan lähteminen on mahdollisesti ihan hyvä idea, jos ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys lopetetaan. Mutta me tarvitsemme aikaa hankkia rahaa ja luoda yhdistykselle pohja ja perusta”, Niemi sanoo.
Seuraavaksi Niemi aikoo hakea apurahoja lehdelle.
”Yksi lehti on tosi lyhyt aika saada ulkopuolista rahoitusta, mutta toivoa on vielä.”
Myös edustajisto on toivonut, että joku ylioppilaskunnan ulkopuolelta ottaisi lehden hoteisiinsa.
Neliapila-edustajistoryhmän jäsen Juho Alasaarela kertoo Lapin ylioppilaslehdessä, kuinka ratkaisuna voi olla esimerkiksi, että ”joku sikarikas miljonääri” voisi haluta rahoittaa julkaisua.
Artiklan edustajistoryhmän jäsen Freya Barrow kertoo, että ryhmä esitti lehden julkaisemisen lopettamista taloussyistä.
”Kun ylioppilaskunnan ydintehtävänä on edunvalvonta ja meille ehdotetaan suunnitelmaa, jossa leikattaisiin edunvalvonnasta ja tapahtumista, me tarvitsemme toisen vaihtoehdon.”
Barrow’n mukaan Lapin ylioppilaslehdellä on käytännössä noin puoli vuotta siirtymäaikaa uuden rahoituksen hankkimiseen. Hän myöntää, että aika on lyhyt.
Taustalla on myös ylioppilaskuntien talouden mahdollinen heikentyminen, kun hallitus ottaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden tarkasteluun ensi keväänä.
”Jos pakkojäsenyys poistuu, meillä lähtee taloudelta pohja. Meidän pitää katsoa, mitä leikataan, ettei olla kokonaan konkurssissa”, hän sanoo.
Ylioppilaslehteä olisi Barrow’n mukaan voitu tehdä ylioppilaskunnan alaisuudessa, jos kustannukset olisivat olleet pienemmät. Nykyinen, noin 30 000 euron vuosibudjetti on hänen mukaansa ”tosi kallis”.
Hallituksen esittämä lehden ilmestymiskertojen puolittaminen ei Barrow’n mukaan riittänyt Artiklalle, koska sen ei koettu pienentävän lehden kuluja tarpeeksi. Toiveena oli hänen mukaansa, että kulut olisivat puolittuneet, mutta ne olisivatkin laskeneet vain kolmanneksella henkilöstökulujen takia.
Barrow’n mukaan ei ”ehkä ole ihan totta”, että ylioppilaskunta päätöksellään lakkautti lehden, koska ylioppilaskunnan alaisuudessa tehdään muitakin asioita vapaaehtoisvoimin.
Barrow vertaa lehteä Lapin ylioppilasteatteriin sekä muutaman viikon vuodessa toimivaan opiskelijaradioon. Hän puhuu ”motivoituneen porukan kasaan hommaamisesta” vapaaehtoisvoimin tehtävälle lehdelle.
”En lähtisi arvottamaan vapaaehtoistyötä matalasti.”
Barrow kiertää kysymyksen siitä, aikooko ylioppilaskunta tukea yhdistystä ulkoisen rahoituksen hankkimisessa ylioppilaslehdelle.
”Eiköhän Lyy voi ostaa esimerkiksi mainostilaa lehdestä tai jotain tämäntyyppistä.”
