Journalismi

Lapin ylioppilaslehden ilmestymiskertoja esitetään puolitettavaksi – ylioppilaskunta toivoo, että jatkossa lehti ei ”kuluta” ylioppilaskunnan jäsenmaksuja

Lapin ylioppilaskunnan hallitus esittää Lapin ylioppilaslehden ilmestymiskertojen puolittamista. Jatkossa lehti ilmestyisi enää kahdesti vuodessa. Ylioppilaskunnan edustajisto päättää asiasta kokouksessaan torstaina. Ehdotus on osa ylioppilaskunnan talousarviota, johon kuuluu useampia säästökohteita.

Lapin ylioppilaslehden jatko on ollut esillä viime vuosina useaan otteeseen. Vuonna 2022 edustajisto esitti ylioppilaslehdelle vuoden ilmestymistaukoa sen jälkeen, kun edelliset päätoimittajat irtisanoutuivat keskittyäkseen opintoihinsa. Ylioppilaslehteä puolustaneen laajan kampanjan jälkeen edustajisto päätti jatkaa lehden toimintaa ilman taukoa.


Lapin ylioppilaslehden leikkausesitysten taustalla on ylioppilaskunnan talous.
Yksi taloutta horjuttava seikka on 16 000 euron suuruinen kirjanpitovirhe, joka kasvattaa ylioppilaskunnan alijäämää. Lapin ylioppilaslehti uutisoi asiasta marraskuussa.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Viljo Vuorimäki kertoo puhelinhaastattelussa, että leikkausten taustalla on kuitenkin muiden kulujen nouseminen. Rahaa vie erityisesti edullisiin liikuntapalveluihin käytettävä hyvinvointipassi, jota ylioppilaskunta myy jäsenistölleen.

Yhteisymmärryksen löytäminen leikkausesityksistä on Vuorimäen mukaan ollut hankalaa. Kuluja karsitaan yhteensä noin 50 000 eurolla, josta ylioppilaslehden osuus olisi 10–15 000 euroa.

Vuorimäen mukaan ylioppilaskunnassa toivotaan, että lehti pystyisi jo ensi vuonna löytämään itselleen muita rahoituslähteitä kuin ylioppilaskunnan jäsenmaksut. Hänen mukaansa tämä ”ei ole täysin epärealistista”.

Vuorimäen mukaan tavoitteena on, että lehden tekeminen ei ”kuluta” jäsenmaksutuloja. Viime vuonna lehti kattoi kolmanneksen kuluistaan mainosmyynnillä.

”Tavoitteena olisi myös, että lehti myisi tarpeeksi mainoksia, jotta se käytännössä kattaisi kulunsa. Silloin se ei olisi ylioppilaskunnalle pelkkä kuluerä vaan palvelu, joka ei kuluta ylioppilaskunnan jäsenmaksuja.”

Vuorimäki on tyytyväinen, että lehti pysyy leikkausesityksessäkin yllä ”jossain muodossa”.

”Sille annetaan mahdollisuus löytää itselleen vakaa taloudellinen pohja.”


Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa on ollut esillä myös lehden siirtäminen yhdistyspohjaiseksi, käytännössä ainejärjestöä vastaavaan asemaan. Tällöin lehden henkilöstökuluista olisi luovuttu ja lehteä olisi alettu tehdä vapaaehtoisvoimin.

Tällä hetkellä Lapin ylioppilaslehdellä on päätoimittaja, joka saa palkkaa neljältä kuukaudelta vuodessa.

”Sanoin, että tuo on ihan mahdoton ajatus. Jos tästä työstä ei saisi rahaa, tähän ei olisi aikaa”, kertoo päätoimittaja Åsa Niemi.

Hän kertoo, että myös hallituksen puheenjohtaja on ollut häneen yhteydessä ja pohtinut lehden siirtämistä yhdistyspohjaiseksi. Erityisesti aihetta on pitänyt esillä oikeustieteiden opiskelijoiden edustajistoryhmä Artikla.

Niemi kertoo, että esitys lehden julkaisemisesta kahdesti vuodessa tuli hänelle yllätyksenä. Hän kuuli asiasta ensimmäistä kertaa 15. marraskuuta, edustajiston edellisessä kokouksessa.

”Minulla oli siitä vihainen ja valehdeltu olo, että miksei kukaan ollut kertonut minulle tästä.”

Lehden ilmestymiskertojen harventaminen kahteen olisi päätoimittajan mukaan harmi, mutta parempi kuin yhdistyspohjaiseksi siirtäminen.

”Se ei olisi kuolemantuomio.”

Ilmestymiskertojen vähentäminen veisi Lapin ylioppilaslehdeltä ajankohtaisuutta, esimerkiksi mahdollisuutta tarkastella kriittisesti edustajiston päätöksiä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä. Niemen mukaan toimituksen resursseilla ei pystyttäisi tekemään ajankohtaisia lisäjuttuja verkkoon, vaan ainoastaan suunnitellut printtilehdet.


Niemen mukaan Lapin ylioppilaslehden asema on viime aikoina uhattuna ”vuosittain”. Hän toivoo, että lehden arvo ymmärrettäisiin ylioppilaskunnassa. Journalismi on hänen mukaansa tärkeä palvelu ylioppilaskunnan jäsenistölle.

”Ymmärrän, miksi lehden lopettamista ajetaan koko ajan, jos se nähdään vain yhtenä ylimääräisenä viestintäkanavana.”

Myös päätoimittaja Åsa Niemen mukaan lehden on jatkossa pakko löytää ulkoista rahoitusta itselleen.

Kaikkien ylioppilaslehtien toimintaa uhkaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden mahdollinen päättyminen. Automaatiojäsenyyden poisto on nostettu hallitusohjelmaan. Vaikka automaatiojäsenyys säilyisi ja tätä kautta ylioppilaskuntien tulovirrat pysyisivät vakaina, ulkoinen rahoitus antaisi toiminnalle turvaa.

”Ei tarvitsisi tapella joka vuosi olemassaolosta”, Niemi sanoo.

Tähän mennessä päätoimittaja on keskustellut mahdollisesta avusta Lapin yliopiston rehtorin Antti Syväjärven kanssa. Niemen mukaan yliopisto ei kuitenkaan lähde rahoittamaan julkaisua. Seuraavaksi Niemi pohtii hakukohteiksi Helsingin Sanomain Säätiötä, Media-alan tutkimussäätiötä ja Taiken kulttuurilehtitukea.