Ensimmäinen työpaikoista vaikutti täydelliseltä.
Jari Hemmilä, 63, on taustaltaan kestävyysjuoksija. Urheilu-uransa jälkeen hän on paitsi valmentanut, myös kirjoittanut kirjoja juoksemisesta ja työskennellyt muun muassa Runner’s World Suomen ja Juoksu & Hiihto -lehtien päätoimittajana. Toimittajan töiden ohella Hemmilä on tehnyt sekä viestintää että mediamyyntiä.
Alkuvuodesta 2022 Hemmilä huomasi, että tuotantoyhtiö Yellow Filmillä on tekeillä 1920-luvun suurjuoksijoista Paavo Nurmesta ja Ville Ritolasta kertova elokuva, Mestari ja haastaja.
Yhteydenotto tuotti tulosta. Hemmilä pääsi Yellow Filmille, myymään yrityksille elokuvaan kytkeytyviä sponsoripaketteja. Työllistämistä edesauttoi te-toimiston myöntämä palkkatuki.
Palkkatuki on työllistymistä edistävä tukimuoto. Työttömän palkkaava työnantaja voi saada tukena 50 prosenttia palkkakustannuksista. Monien ryhmien työllistämiseen työllistämistukea voi saada 70 prosenttia palkasta, muun muassa 55 vuotta täyttäneiden.
Palkkatuen suurin hyöty on ilmeinen. Se auttaa hankalasti työllistyviä löytämään ainakin määräaikaisia työpaikkoja.
Työnantajalle palkkatuki on joskus houkutteleva myös siksi, että sen avulla voi saada määräajaksi puoli-ilmaista työvoimaa.
”Ehkä mitään muuta työtehtävää ei alun perinkään ollut. Minähän olin ollut heille ilmaista työvoimaa.
Jari Hemmilä, toimittaja
Mestari ja haastajan sponsoripakettien myyminen yrityksille oli Ukrainan sodan ja koronan heikentämässä taloustilanteessa Hemmilän mukaan vaikeaa. Hemmilän mukaan hänelle lupailtiin, että työt voisivat jatkua palkkatukijakson jälkeenkin. Niin ei kuitenkaan käynyt.
Myös toinen työ vaikutti lupaavalta. Alkuvuodesta 2023 Hemmilälle aukesi mahdollisuus uuteen palkkatukipaikkaan kotikulmillaan Tampereella, Rientolan setlementissä. Setlementtien toiminta-ajatus on tarjota tukea ja koulutusta vaikeiden sosiaalisten ongelmien kanssa kamppaileville heikko-osaisille.
Hemmilä työskenteli Rientolan oman lehden parissa huhtikuusta kesäkuuhun. Oman käsityksensä mukaan hän suoriutui työstä hyvin. Setlementistä annettiin Hemmilän mukaan ymmärtää, että työtä riittäisi Rientolan ilmestymiseen jälkeenkin. Puhetta oli muun muassa viestinnän suunnittelusta, vuosikirjan toimittamisesta ja tiedottamisesta.
”Kyselin toistuvasti, että koska saisin tietää töiden mahdollisesta jatkumisesta”, Hemmilä sanoo.
Palkkatukea saa enimmillään 1 800 euroa kuukaudessa. Hemmilän työaika oli tällä palkalla 25 tuntia viikossa.
Koska työtä vaikutti olevan paljon, hän ehdotti työnantajalle tekevänsä jatkossa täyttä työaikaa 3 000 euron korvauksella. Hemmilän mukaan Rientolasta vakuutettiin tämän järjestyvän.
Lehden ilmestyttyä Rientolasta kuitenkin soitettiin. Hemmilälle ei olisikaan enää töitä. Työsuhde purettiin kesken koeajan, vaikka palkkatukijaksoakin olisi ollut jäljellä vielä kuukausia. Hemmilä sanoo olleensa ”kuin puulla päähän lyöty”.
”Minulle jäi vaikutelma, että minut kannatti setlementin mielestä laittaa pois, kun lehti oli saatu valmiiksi. Ehkä mitään muuta työtehtävää ei alun perinkään ollut. Minähän olin ollut heille ilmaista työvoimaa.”
Työnantajan näkemys Hemmilän koeajan päättymisestä kesken koeajan on toinen. Rientolan setlementin hallituksen puheenjohtaja Pasi Mäkisen mukaan Hemmilä ei soveltunut työyhteisöön ja käyttäytyi ajoittain aggressiivisesti. Osa työntekijöistä pelkäsi Hemmilää, hän sanoo.
Mäkisen mukaan Hemmilälle yritettiin lehden valmistumisen aikoihin etsiä uusia tehtäviä.
”Teimme työsuojelulain määräämän selvityksen Hemmilän vaikutuksesta työyhteisöön”, Mäkinen sanoo.
”Päädyimme siihen, että valitettavasti sopivaa tehtävää ei löydy.”
Hemmilä kiistää käyttäytyneensä huonosti. Hänelle ei ole kerrottu Mäkisen kuvailemasta selvityksestä.
”Tein työt muutamaa päivää lukuun ottamatta etänä. En tiedä, miten edes olisin voinut käyttäytyä pelottavasti.”
Journalistin tavoittamat entiset työtoverit Rientolasta kertovat, etteivät ole nähneet tai kuulleet Hemmilän käyttäytyneen huonosti – molemmat tosin kuulivat työnantajan puhuvan tällaisesta.
Hemmilää ei ole työsuhteen aikana varoitettu tai edes huomautettu. Koeaika toki voidaan purkaa ilman varoitustakin.
Miten usein palkkatuella työllistyneiden työ sitten loppuu tuen loppuessa?
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ville Heinosen mukaan palkkatukityöllistettyjen käyttämistä pelkkänä halpana pätkätyövoimana ei ole tunnistettu laajaksi ongelmaksi. Tästä kielii sekin, että sitä ei nähty korjattavana ongelmana, kun lakia palkkatuesta tämän vuoden heinäkuussa uudistettiin.
Palkkatukijakson jälkeen työllistyvien osuus kuitenkin vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisestä työnantajasta on kysymys, Heinonen sanoo.
”Yrityssektorilla olleista noin kolmasosa on työttömänä, kun tukijaksosta on kulunut kolme kuukautta. Kunta- ja kolmannella sektorilla työttöminä on kuitenkin 50 – 60 prosenttia.”
Heinosen mukaan yksi syy eroon on se, että kuntasektorin ja kolmannen sektorin työllistämät palkkatuetut ovat keskimäärin vaikeammin työllistyviä.
”Mutta tämäkin huomioiden palkkatuen pitkäaikainen vaikutus on yrityspuolella paljon suurempi.”
Heinonen korostaa, että palkkatuen ydinajatuksiin kuuluu kokemuksen kerryttäminen.
”Niin, että voisi tukijakson jälkeen työllistyä vastaaviin hommiin joko samalle tai toiselle työnantajalle.”
Jari Hemmilä sanoo olevansa palkkatukikokemuksiinsa pettynyt.
”Minun kokemukseni on, että kun työnantajille annetaan näin halvalla työvoimaa, he saattavat suhtautua työntekijöihin koska tahansa korvattavina pelinappuloina”, Hemmilä sanoo nyt.
”Minusta ihmisillä ei saisi leikkiä. Itse ajattelisin työnantajana, että antaa tämän ihmisen nyt näyttää karvansa, että perehdytetään hänet niin hyvin, että saamme hyvän työntekijän jatkossakin.”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
