Media-ala

Äänijournalismiyritys tuo sisällöille uuden jakelukanavan, mutta ei lisäkorvausta tekijöille

Äänijournalismipalvelu Briif julkaisi syyskuussa sovelluksen, jossa se julkaisee lehtijuttuja ääneen luettuna. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Pia-Maria Nickströmin mukaan Briif tarjoaa mediatalojen artikkeleille lisäjakelukanavan.

”Uskomme, että palvelun avulla mediatalot tavoittavat uutta yleisöä, erityisesti nuorempia lukijoita”, Nickström sanoo.

Briif tekee yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten kustantajien kanssa. Sillä on sopimus esimerkiksi Alma Talentin, Sanoma Median, A-lehtien, Otavamedian, The Economistin ja Financial Timesin kanssa.

Artikkelit Briif valitsee yhteistyössä mediatalojen kanssa. Nickströmin mukaan prosessi kuitenkin vaihtelee mediatalosta riippuen. Osa päätoimittajista osallistuu artikkelien valintaan yhteistyössä Briifin kanssa, kun taas toiset lehdet ovat täysin Briifin kuratoimia.

Nickströmin mukaan valintaprosessissa otetaan huomioon tekstin sopivuus ääniformaattiin. Tällä hetkellä Briif ei kata päivän uutisia, vaan keskittyy erilaisten artikkelityyppien muuntamiseen ääneksi.

”Sopimuksen osana tarjoamme ääniformaatin kustantajalle, jotta he voivat käyttää sitä omilla kanavillaan”, Nickströmin sanoo.

”Suunnitelmamme ei ole houkutella lehtien tilaajia siirtymään Briifiin. Sen sijaan tavoitteenamme on laajempi ja nuorempi yleisö. Osa heistä saattaa maksaa journalismista ensimmäistä kertaa. Äänen tarjoaminen ei ole riski vaan win-win-tilanne.”

Nickströmin mukaan Briifin tavoitteena on journalismin kuluttamisen yksinkertaistaminen. Hän rinnastaa Briifin suoratoistopalveluita tarjoaviin Netflixiin tai Spotifyhyn, joista kuluttaja voi yhdellä tilausmaksulla kuluttaa kaikkia sisältöjä. Niiden käyttö on kasvussa Euroopassa erityisesti nuorten keskuudessa.

Nickströmin mukaan yhteistyö mediatalojen kanssa on alkuvaiheen aikana sujunut hyvin.

”Olen kiitollinen heidän luottamuksestaan, kannustuksestaan ja halukkuudestaan lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia jakelukanavia”, Nickström sanoo.


Talouselämän toimituspäällikön Anni Erkon mukaan Briif voi vapaasti valita julkaistut artikkelit lehden verkkosivuilta.

”Pidämme kuitenkin oikeuden kieltää artikkelin julkaisun tai pyytää sen poistamista, jopa julkaisun jälkeen.”

Ovatko mediatalot saanet journalisteilta suostumuksen julkaista heidän töitään Briifissä?
”Kaikille Talouselämän journalisteille on aluksi ilmoitettu tämäntyyppisestä yhteistyöstä. Emme pyydä journalistien suostumusta yksittäisten juttujen käyttöön, eikä kukaan journalistimme ole pyytänyt tällaista”, Erkko sanoo.

Erkon mukaan journalistit ovat tyytyväisiä yhteistyöhön ja artikkeleiden laajempaan leviämiseen.

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski sanoo, että sopimus on tehty Briifin ja Otavamedian välillä.

Kalliokoski huomauttaa, että journalistit ovat tietoisia Briif-yhteistyöstä. Juttukohtaisesti suostumusta ei pyydetä. Sen sijaan freelancereille kerrotaan käytön periaatteista tarvittaessa etukäteen.


Suomen Kuvalehti ja Talouselämä eivät maksa ylimääräistä korvausta toimittajilleen tai freelancereilleen heidän artikkeleidensa julkaisemisesta Briifissä. Talouselämän Anni Erkon mukaan heidän freelancesopimuksensa mahdollistavat materiaalin käytön ilman lisämaksua.

”Tämä on ollut osa freelancer-sopimuksiamme jo vuosia, emmekä ole tehneet muutoksia Briifin kumppanuuden takia”, Erkko sanoo.

Journalisti pyysi kommenttia myös Trendi-lehden päätoimittajalta Mari Karsikkaalta. Tämä vastasi lyhyesti sähköpostitse.

”En voi kommentoida tätä aihetta. Olemme mukana pilotointivaiheessa hyvin pienimuotoisesti, ja toimimme tekijänoikeusrajojen mukaan.”

Matti Kalliokoski korostaa, että yhteistyön tarkoituksena ei ole tehdä kannattavaa liiketoimintaa juuri nyt, vaan ymmärtää nuoremman sukupolven median käyttöä ja hankkia tulevia asiakkaita.

”Maksamme freelancereille sopimustemme mukaisesti. Jos sopimus ei salli Briifin käyttöä, juttua ei julkaista siellä.”