Journalismi

Virolainen lehti julkaisi luvatta suomalaislehden juttuja ja kuvituksia – varkaus paljastui, kun freelancer googlasi nimensä 

Miten varmistaa työrauha koululuokassa? Virolaisen Õpetajate Leht -lehden haastattelussa siihen antavat vinkkinsä kaksi jyväskyläläisen Keljonkankaan koulun neljännen luokan opettajaa.  

Paitsi ettei heitä koskaan haastateltu virolaiseen lehteen. Juttu on freelancetoimittaja Minna Hotokan kirjoittama ja se on tehty suomalaisen Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n ammattilehteen Opettajaan.  

Hotokan juttu julkaistiin Opettajassa elokuussa 2021. Marraskuussa 2021 Õpetajate Leht julkaisi jutun viroksi käännettynä verkkosivuillaan sekä mahdollisesti myös printtilehdessä – luvatta. 

Juttu oli lähes sama kuin Opettajan julkaisema. Sen yhteydessä Õpetajate Leht kertoo haluavansa tutustuttaa lukijoita siihen, mistä naapurimaan opettajien lehti kirjoittaa.  

Õpetajate Leht on tilattava lehti, jota kustantaa kulttuurilehtiä julkaiseva Kultuurileht-säätiö. 

Opettajan päätoimittaja Minna Ängeslevä arvioi virolaislehden julkaisseen luvatta lähes sata Opettajan juttua vuosina 2019–2022.  

Minna Hotokalta varastettiin kuusi juttua. Viisi oli käännetty lähes kokonaan, yksi oli tiivistelmä henkilöhaastattelusta. 

”Meitä tekijöitä on häkellyttänyt, miten pitkään tämä on jatkunut. Tämä ei ollut mikään kertalipsahdus, vaan suunniteltu homma”, Hotokka sanoo. 

Varastetut jutut on poistettu virolaislehden verkkosivuilta, mutta niitä löytyy yhä verkkosivuja arkistoivan Wayback Machine -palvelun avulla. 


Õpetajate Leht on viikottain ilmestyvä lehti. Kuvat ovat lehden tuoreimmasta numerosta. Lehti ei tiettävästi ole julkaissut suomalaisen Opettajan sisältöjä enää vuoteen. Opettaja-lehdellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, missä määrin sen juttuja on julkaistu virolaislehdessä myös painettuna.

Juttuvarkaus paljastui, kun Minna Hotokka googlasi oman nimensä maaliskuussa 2022.  

Hotokan hämmästykseksi hakutulosten joukossa oli virolainen verkkosivu, opleht.ee. Sivustolta löytyivät ensin hänen ja myöhemmin Opettajan oman toimittajan tekemät jutut. 

Hotokka oli asiasta yhteydessä päätoimittaja Minna Ängeslevään, joka totesi virolaislehden ottaneen jutut ja kuvitukset käyttöönsä omin luvin. 

Opettaja-lehti alkoi selvittää asiaa. Kävi ilmi, että useita juttuja oli viety kuvineen tai kuvituksineen. Osa jutuista oli suoria käännöksiä, osa tiivistelmiä Opettajan jutuista. 

Joukossa oli sekä lehden omien työntekijöiden että freelancereiden tekemiä sisältöjä. Esimerkiksi freelancetoimittaja Heidi Pelanderilta vietiin yksi juttu.  

”Haastattelin jutussa erityispedagogia ja kasvatustieteen tohtoria oppimisen tuesta. Se oli ’helppo’ varastettava – asiantuntijan vinkkikokoelma opetusalan ammattilaisille”, Pelander kertoo. 

Juttua oli Pelanderin mukaan hieman lyhennetty. Kääntäjä oli ilmeisesti poistanut joitain erityisesti Suomea koskevia asioita. Jutun yhteydessä mainitaan, että kyse on Opettaja-lehden sisällöstä. 

Ängeslevän mukaan varastetut jutut käsittelivät aiheita, joilla todennäköisesti oli kosketuspintaa virolaistenkin opettajien työhön. Kuvituksia oli julkaistu enemmän kuin kuvia. 

”Juttujen aiheet liittyivät esimerkiksi opettajien työoloihin, työhyvinvointiin ja koulumaailman ilmiöihin”, Ängeslevä kertoo. 


Huhtikuun 2022 lopussa Ängeslevä oli sähköpostitse yhteydessä Õpetajate Lehtin päätoimittajaan Heiki Raudlaan. Tämä vastasi ottavansa asiasta täyden vastuun, pyysi anteeksi ja poisti jutut verkosta. Raudla lupasi myös lehden korvaavan tekijöille luvattoman käytön. 

Raudla myönsi Ängeslevälle, että hänen olisi pitänyt pyytää käännöksiin Opettajalta lupa. Hän ei ollut kuitenkaan omien sanojensa mukaan tajunnut asiaa. 

”En voi ymmärtää, miten päätoimittaja ei olisi tajunnut toimivansa väärin, kun jutuissa on mukana kuvat ja kaikki”, Ängeslevä sanoo. 

Raudla pyytää anteeksi lehtensä toimintaa myös vastauksessaan Journalistin haastattelupyyntöön. Hänen mukaansa juttujen ja kuvitusten käyttö oli epäammattimainen vahinko, joka johtui kiireestä ja liian suuresta työkuormasta. 

Raudla vastasi Journalistin kysymyksiin sähköpostitse. 

”Toivon, että voimme löytää asiaan järkevän ratkaisun lähiaikoina. Olen hyvin pahoillani epäammattimaisesta ja huolimattomasta toiminnastani siinä, että julkaisimme luvatta Opettajan tekstejä ja kuvituksia”, Raudla kirjoittaa. 

Raudlan mukaan Õpetajate Lehtin ajatuksena oli julkaista lehdessä kerran kuussa lyhyitä, Opettajan sisältöihin perustuvia tiivistelmiä siitä, mitä Suomessa opetusalalla tapahtuu.  

Suomi-juttuja tekemään löytyi nopeasti opetusalaa tunteva kääntäjä. Tämä oletti Raudlan sopineen Opettajan kanssa, että sisällöt saa kääntää kokonaan.  

Myöhemmin juttuja on kääntänyt myös toinen kirjoittaja. Jutut on pääosin signeerattu suomalaisten tekijöiden nimillä. Myös kuvittajien nimet on ilmoitettu. 

Raudla myöntää, että hänen olisi pitänyt puuttua asiaan heti, mutta oli liian kiireinen. Raudlan mukaan pääosaa jutuista on kääntäessä lyhennetty. Hän itse arvioi lehtensä julkaisseen noin 25‒30 juttua ja noin 20 kuvitusta syyskuun 2019 ja maaliskuun 2022 välillä. 

Lupauksista huolimatta Õpetajate Leht ei ole vielä korvannut juttujen ja kuvitusten luvatonta käyttöä tekijöille. Syynä ovat Raudlan mukaan taloudelliset vaikeudet. Lehti on osin valtion tuen varassa. Raudla toivoo kuitenkin, että korvauksista päästäisiin sopuun lähiviikkojen aikana. 

”Tekijänoikeuskorvaukset ja palkkiot ovat Virossa ja Suomessa hyvin erilaiset, eikä minulla valitettavasti ole aavistusta siitä, mikä olisi reilu korvaus juttujen ja kuvitusten käytöstä”, Raudla kirjoittaa. 

Hän ei Journalistin tietojen mukaan ole kuitenkaan ollut yhteydessä tekijöihin itse. 


Juttujen tekijöistä kaksitoista on pyytänyt Journalistiliittoa viemään korvausasiaa eteenpäin. He ovat myös pitäneet yhteyttä keskenään. 

Tekijät vaativat juttujen käytöstä summaa, joka vastaa suuruudeltaan palkkioita, joita Opettaja olisi maksanut jutuista. Summa tarkentuu vaatimuskirjeen valmistuessa. 

Tekijöiden vaatimat korvaukset eivät sisällä työaikaa, jonka asian ratkominen on vienyt, Minna Hotokka huomauttaa. 

”Kukaan meistä ei esimerkiksi osaa viroa. On ollut työlästä varmistaa, että käännetty juttu on oikeasti kokonaan minun, enkä syytä ketään aiheetta”, Hotokka kertoo. 

Yhteistä korvausvaatimusta varten tekijöiden on pitänyt kirjoittaa luonnehdintoja varastetuista jutuista ja niiden laajuudesta. Siihen Hotokka olisi kaivannut Journalistiliiton vastauksia ja apua enemmän ja nopeammin. 

”Aika paljon olemme joutuneet pohtimaan keskenämme tulkintoja”, Hotokka sanoo. 

Asia on edennyt jähmeästi myös Journalistiliiton suunnalla. Tekijät olivat liittoon yhdessä ensimmäisen kerran viime syyskuussa. Vaatimuskirje Viroon on edelleen valmistelussa, ja sen on määrä valmistua lähipäivinä. 

”Freelancer on aika harvoin yhteydessä liittoon. Sitten kun jotain sattuu, odotukset avun saamiseksi ovat korkealla. Silloin toivoisi, että yhteydenpito olisi sujuvaa – että kun laittaa viestin, siihen tulee vastaus”, Hotokka sanoo. 

Hän on silti kiitollinen siitä, että liitto on ottanut asian ajaakseen.  

”Kun tämä on tapahtunut ulkomailla ja on kielimuuria, yksittäisen ihmisen on vaikea lähteä peräämään oikeuksiaan.” 

Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen pahoittelee sitä, että asian käsittely on liitossa venynyt. Syynä ovat asian monimutkaisuus, laajuus ja se, että tekijänoikeuskysymyksiin on erikoistunut liitossa yksi juristi. Asiassa sovelletaan pääsääntöisesti Viron tekijänoikeuslakia. 

”Kun asian valmistelu ja liikkeelle laittaminen vievät aikaa, sitä kauemmas myös ratkaisu siirtyy. Se on tietysti valitettavaa.” 

Opettaja-lehti ei aio vaatia virolaiselta lehdeltä korvauksia. Ängeslevän mukaan tärkeintä olisi, että varsinkin freelancerit saisivat korvauksen heiltä viedystä työstä. 

”Emme tietenkään hyväksy juttujemme luvatonta käyttöä, mutta lehtenä emme ole menettäneet mitään. Tekijänoikeusrikkomus on väärin ja tärkeintä on, että tekijät saisivat edes jotain.” 


Suomessa vastaavat juttuvarkaudet ovat melko harvinaisia. Minna Hotokka kertoo, että hänen juttunsa on julkaistu luvatta kerran tätä ennen pienessä järjestölehdessä. Tuolloin kyse oli väärinkäsityksestä jutun käyttöoikeuteen liittyen.  

Heidi Pelanderille vastaavaa ei ole hänen tietääkseen tapahtunut aiemmin. Tilanne on myös Opettaja-lehdelle uusi. 

”En näe riskiä, että tätä jatkuvasti tapahtuisi”, Minna Ängeslevä sanoo. 

Ängeslevä kertoo lehden saavan aika-ajoin pyyntöjä julkaista juttuja muualla tai kääntää niitä. 

”Pääsääntöisesti emme pyyntöihin suostu, mutta jokainen tapaus pitää miettiä erikseen ja tarvittaessa neuvotella jutun tekijän kanssa. Esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin emme anna juttuja.” 


Vuosina 2014–2018 toiminut rasistinen verkkojulkaisu MV-lehti julkaisi luvatta muun muassa Helsingin Sanomiin, Taloussanomiin ja Ilta-Sanomiin tehtyjä juttuja.

Lehden päätoimittaja Ilja Janitskin tuomittiin maksamaan tekijänoikeuksien rikkomisesta korvauksia Sanomalle 75 000 euroa. Kun Janitskin kuoli, korvaukset jäivät kuolinpesän maksettaviksi. Kuoleman aikaan Janitskinia vastaan oli vireillä myös uusia syytteitä tekijänoikeusrikoksista. 

Verkossa julkaistujen juttujen ja kuvien luvatonta käyttöä on erittäin vaikea estää.  

”Olen ollut hämmentynyt siitä, miten minun tekemäni juttu suomalaisesta koulumaailmasta kiinnostaa ulkomailla”, Minna Hotokka sanoo.  

”Näin digiaikana omaa nimeä kannattaa googlailla. Ikinä ei tiedä, mihin oma työ päätyy.”