Suomalaiset toimittajat eivät noudata gentlemannisopimusta, valittelee Atte Kalajoki joulukuun 1950 Sanomalehtimiehessä.
Moni toimittaja kirjoitti mieluummin nimimerkillä kuin omalla nimellään tai nimettömänä. Ongelma oli Kalajoen mukaan se, etteivät journalistit kunnioittaneet toistensa nimimerkkejä, vaan omivat surutta jo käytössä olevia aliaksia omaan käyttöönsä.
Suomessa julkaistiin nimimerkkikirjoja, joissa lueteltiin käytössä olleet lehtimiesnimimerkit.
”Mutta mitä varten meillä on nuo nimimerkkikirjat? Kuka valvoo niitä? Kuri taitaa olla kovin huono ja välinpitämättömyys suuri”, Kalajoki kirjoittaa.
Hän ja muut ”petiittinilviäiset” peräänkuuluttivat nimimerkkisuojaa.
Vuonna 1944 useammalla toimittajalla olivat käytössä esimerkiksi nimimerkit Aapo (4), Eeva (2), Mikko (3), Kaija (2) ja Ville (3). Kalajoki oli juuri huomannut, että erääseen ”suurlehteen” oli ilmestynyt nimimerkki Jim, ”jota vuosikausia on käyttänyt ansioitunut pakinoitsija oululaisessa Kalevassa”.
Kalajoki itse oli käyttänyt nimimerkkiä Petteri. Hän oli luovuttanut sen kuopiolaiselle kollegalleen, mutta huomannut nyt, että joku oululainen kirjoitteli Petterinä. Huonoa kuria, Kalajoki moitti.

Uusimmassa lehdessä
- Ylen Kajaanin kutistunut toimitus seuraa koko Kainuuta. Seurasimme päivän, miten väki riittää deskiin, Oulujärven jäälle ja Suomussalmelle pitkän ajomatkan päähän.
- Ministeriö lupaa suitsia työttömyyskorvausten selvitysbyrokratiaa
- Milloin verkossa roihuava rasismi kelpaa juttuaiheeksi?
- Kulturtidskrifter slåss om krympande anslag – Astra har näsan över vattenytan
