Media-ala

Freelancer: Eläkemaksuistaan luistavat pienentävät kaikkien freelancereiden ansiotasoa

Moni freelancejournalisti luistaa lakisääteisistä eläkevakuutusmaksuista ja vaikeuttaa kollegojensa pyrkimyksiä nostaa palkkiotasoa.

Tätä mieltä on Journalistiin yhteyttä ottanut freelancer, joka ei halua nimeään julkisuuteen.  

Hän on ollut alalla pitkään ja huomannut, että moni freelancer jättää joko kokonaan maksamatta lakisääteiset eläkemaksunsa tai maksaa vain minimisumman.

“En tunne yhtäkään vapaata toimittajaa, joka itseni tavoin maksaa lakisääteiset eläkevakuutusmaksunsa. Sen sijaan tiedän lukuisia, joilla on rästissä 10–30 vuoden maksut,” freelancer sanoo. 

Eläkevakuutusmaksuista luistamisen yleisyydestä eli alivakuuttamisesta ei ole median alan osalta tarkempaa tietoa. Freeasioista vastaava juristi Hannu Hallamaa sanoo, että Journalistiliitto kysyy jäseniltään vain sen, onko hän ottanut YEL-vakuutuksen vai ei.

Työtulon suuruus ei välttämättä vastaa yrittäjän todellisia tuloja tai hänen yrityksensä taloudellista menestystä. Lain mukaan vakuutettava YEL-työtulo pitäisi asettaa tasolle, joka vastaa samantasoisesta palkkatyöstä maksettavaa palkkaa. Tulotason ilmoittamista ei kuitenkaan valvota käytännössä mitenkään. 

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan YEL-vakuutettuja yrittäjiä on Suomessa noin 210 000. Heistä noin joka kolmas on määritellyt työtuloikseen minimitason eli alle 10 000 euron vuositulot. 


Journalistiin yhteyttä ottanut freelancer arvioi, että eläkevakuutusmaksuista luistavan freelancerin kuukausitulo media-alan keskimääräisillä palkkiotasolla on noin 500 euroa suurempi kuin maksunsa asianmukaisesti hoitavan freelancerin.

“Jos kiertää lakia, verotettava kuukausitulo on 2 075 euroa. Jos ei kierrä, kuukausitulo putoaa 1575 euroon. Pinnareiden vuosituloksi ennen veroja muodostuu 24 900 euroa ja kaltaisteni 18 900 euroa.”  

Freelancer arvioi, että maksujen kiertäminen vaikuttaa palkkioihin. Maksujen kiertäminen parantaa tulotasoa, vaikka tuloja pitäisi nostaa palkkioita nostamalla – ei lakisääteisiä maksuja kiertämällä.

“Kun tuloissa on lähes 25 prosenttia valheellista ekstraa, maksustaan laistavasta ei tunnu, että juttupalkkioita olisi syytä korottaa.”  

Free arvioi, että koska juttupalkkiot vaikuttavat neljänneksen paremmilta kuin ne todellisuudessa ovat, moni free tyytyy liian alhaiseen palkkioon.

“Ja kun enemmistö tyytyy, lakia noudattava vähemmistö kärsii. Vuosikymmenestä toiseen”. 

Journalistiliiton Hannu Hallamaa kehottaa liiton koulutuksissa freelancereita ottamaan YEL-vakuutuksen, koska se on lakisääteinen.

Eläketurvakeskus valvoo vakuutusvelvollisuuden noudattamista vertaamalla yrittäjien verotustietoja heidän vakuutustietoihinsa.  

“Kehotan ihmisiä myös vakuuttamaan itsensä realistiselle työtulotasolle, sillä kyseessä ei ole vain eläkevakuutus, vaan yrittäjän sosiaaliturvan perusta”, Hallamaa sanoo.

Suomen freelancejournalistien yhdistyksen varapuheenjohtajan Anna-Sofia Niemisen mukaan yksi syy alivakuuttamiseen ovat pienet freepalkkiot, joita mediatalot ovat painaneet alaspäin vuosikausia. 

“Jos tulot ovat pienet, voi olla vaikea maksaa suuria eläkevakuutusmaksuja, ja freelancerien tulot ovat jälleen pudonneet työmarkkinatutkimuksen mukaan. Järjestelmä mahdollistaa alivakuuttamisen”, Nieminen sanoo. 

Hän muistuttaa, että tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan freelancerien mahdollisuudet neuvotella sopimusehdoista ovat heikentyneet entisestään.  

Hallamaan tavoin Nieminen kannustaa freelancereita maksamaan lainmukaiset maksut, koska eläkevakuutusmaksun taso vaikuttaa muihinkin sosiaalietuuksiin. 

“Yrittäjän eläkevakuutus vaikuttaa tietysti eläkkeen suuruuteen, mutta myös esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahan määrä lasketaan yrittäjillä YEL-työtulon mukaan. Yrittäjien kannattaa maksaa kunnollisia YEL-maksuja turvatakseen toimeentulonsa niin eläkkeellä kuin esimerkiksi sairastapauksissa”, Nieminen sanoo. 

Nieminen ehdottaa ratkaisuksi mediatalojen avustajabudjettien suurentamista ja freelancereiden neuvotteluaseman vahvistamista.

“Kollektiivisen neuvotteluoikeuden saaminen freelancereille olisi tärkeää.” 


Journalistiin yhteyttä ottanut freelancer muistuttaa, että mediatalot hyötyvät, kun freelancerit voivat minimimaksujen takia tyytyä pienempiin palkkioihin.

Eniten hän ihmettelee kuitenkin sitä, miksi eläkevakuutuslain noudattamista ei valvo kukaan. Se kyseenalaistaa uskon koko järjestelmään.

“Onko eläkemaksuista oikeasti mitään hyötyä. Kuinka suureksi muodostuu vakuutuksen maksajan eläke verrattuna niihin, jotka eivät maksa mitään”, hän kysyy. 

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä sai vuonna 2019 valmiiksi esityksen yrittäjien eläketurvan uudistamiseksi.  

Työryhmä ehdotti loppuraportissa, että yrittäjän YEL-työtulon määrittelystä ja sen tason arvioinnista säädettäisiin laissa nykyistä täsmällisemmin. 

Hallituksen on määrä esitellä lakiuudistus eduskunnalle ensi keväänä.