Heinäkuussa 1935 suomalaiset toimittajat olivat hyvillään. Kansainvälinen journalistiliitto, Fédération Internationale des Journalistes, oli valinnut kesäkokouksensa paikaksi Suomen. Suomalaiset olivat 1920-luvulla olleet FIJ:n perustajajäseniä.
Kokousta pidettiin merkittävä muun muassa siksi, että maailman journalistit olivat seuranneet Suomen itsenäistymiskamppailua parikymmentä vuotta aiemmin.
Kollegat toivotettiin Sanomalehtimiehessä sydämellisesti tervetulleiksi ”kylmän ja lämmön sekä pimeyden ja valon” maahan. Lehden mukaan ”tervetuliaisonnentoivotuksiin” yhtyi ”koko Suomen kansa, joka on iäti kiitollinen siitä suorastaan korvaamattomasta tuesta ja jakamattomasta myötämielisyydestä, jota maailman sanomalehdistö osoitti maatamme kohtaan vuosisadan vaihteen raskaina sortovuosina, jolloin meille perustuslaissa taattuja oikeuksia syvästi loukattiin”.
FIJ toimi toiseen maailmansotaan asti. Kun saksalaiset miehittivät Pariisin, he valtasivat myös liiton toimiston ja takavarikoivat sen asiakirjat.
Uusimmassa lehdessä
- Pitääkö journalismin valita puolensa, jotta maailma pelastuisi? Journalistin toimittaja Manu Haapalainen kysyi itseään viisaammilta.
- Marjaana Varmavuori haluaa saada ihmiset saman pöydän ääreen
- Paikallisen median pitää vaalia paikallista keskustelua
- Jobbet som lokalreporter gav otippat socialt trumfkort