Journalismi

Vuoden 2020 lehtikuvan otti Ylen kuvajournalisti Silja Viitala – ”Seuraava tavoitteeni on pärjätä World Press Photo -kilpailussa”

Kuvajournalismi 2020 -kilpailun voittajat on julkistettu. Vuoden lehtikuvaksi valittiin Ylellä työskentelevän kuvajournalistin Silja Viitalan keskustan puoluekokouksessa Oulussa syyskuussa 2020 ottama kuva.

Tuomaristo arvosti Viitalan kuvan vähäeleisyyttä. Perusteluiden mukaan Viitalan kuvassa yksityiskohdat keskustelevat keskenään ja muodostavat ajankuvaa.

”Kuva yhdistää hauskalla tavalla historiaa ja hetkellisyyttä. Joskus eleetön kuva voi kertoa paremmin kuin toiminnallinen kuva. Huumori on lehtikuvan tärkeä mauste ja tässä kuvassa sitä on”, Suomen kuvajournalistien tiedotteessa todetaan.

Vuoden 2020 lehtikuva, Silja Viitala. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Ouluhallissa Oulussa syyskuussa 2020. Talkoolainen Tuija Tikkanen osallistui puoluekokoukseen yllään Tuuterin kansallispuku, kasvovisiiri ja muovihanskat.


Silja Viitala, 28, työskentelee Ylellä visuaalisena journalistina vakituisessa työsuhteessa. Toimenkuvaan kuuluvat valokuvaus ja kuvatoimittaminen.

Aiemmin hän on työskennellyt kesäkuvaajana Aamulehdessä ja Savon Sanomissa sekä freelancerina muun muassa Improbaturille ja Maaseudun Tulevaisuudelle.

Viitala iloinen ja ylpeä voitosta ja toivoo, että palkinto on ”ensimmäinen monista”.

”Tuntuu todella hyvältä. Olen kilpailuhenkinen ihminen hyvässä ja pahassa, arjessa ja työelämässä. Olen osallistunut kisaan jo viidettä kertaa. Vaikea edelleenkään käsittää tätä. Seuraava tavoitteeni on pärjätä World Press Photo -kilpailussa”, Viitala sanoo.

Voittokuva syntyi Viitalalle tyypillisellä tavalla – kohtaamalla ihmisiä ja ottamalla heistä paljon kuvia.

”Olen räpsijä eli kuvaan todella paljon. Ei ole sellaista keikkaa, josta en tulisi alle sadan kuvan kanssa takaisin. Tykkään kohdata ihmisiä ja ottaa heistä kuvia. Tämä on juuri minun tyyliseni kuva. Huomasin tämän naisen ja että hänessä on paljon kontrasteja. Juttelin naisen kanssa ja sitten otin kuvan.”

Viitala iloitsee kuvakisan voitosta, mutta myös siitä, että hänen työnantajansa Yle panostaa aiempaa enemmän kuvajournalismiin. Samaan aikaan Viitala on huolissaan lehtitaloissa työskentelevien kuvaajien ahdingosta.

”Eläkkeelle jäävien kuvaajien tilalle ei palkata enää uusia ja Otavamedia laittoi kuvaajat pihalle. Ja saa nähdä, miten kuvaajien asema muuttuu Almalta Sanomalle siirtyneissä lehdissä.”

Viitala arvelee, että valokuvaajista luopuminen on helpompaa kuin kirjoittavista toimittajista, koska lukijat eivät ehkä ymmärrä kuvajournalismin merkitystä – paitsi, jos se viedään heiltä kokonaan pois. Hän pitää kehitystä lyhytnäköisenä.

”En usko, että pitkällä tähtäimellä pystytään tekemään kiinnostavaa journalismia ilman kuvia.”

Viitalan tärkein esikuva on Helsingin Sanomista hiljattain eläköitynyt, monesti palkittu konkarikuvaaja Markus Jokela.

”Hänellä on niin uskomaton taito löytää niitä hetkiä”, Viitala sanoo.

Muista esikuvista hän nostaa esiin brittiläisen muotokuvaajan Antoniou Platonin ja amerikkalaisen kuvajournalistin James Nachtweyn.

”On ankeata, kun nämä ovat kaikki miehiä. Haluaisin sanoa naisiakin, mutta heitä ei ole niin paljoa”, Viitala sanoo.

Viitala aloitti kuvaamisen jo alakouluikäisenä synnyinseudullaan Porissa. Lukion oppilaanohjaaja kannusti hänet opiskelemaan kuvajournalismia. Viitala valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2017.

Uteliaisuus teki Viitalasta journalistin, ja hän harkitsi myös toimittajan uraa.

”Olin ihan hyvä kirjoittamaankin ja pystyn edelleenkin kirjoittamaan uutisen. Uutisjuttuni ovat laadultaan korkeintaan tasoa 3/5, mutta kuvaajana olen 5/5, joten minun kannattaa kuvata. Siinä olen parhaimmillani.”


Suomen kuvajournalistit ry:n puheenjohtaja Antti Yrjönen kuvaa vuotta 2020 poikkeukselliseksi uutisvuodeksi. Kilpailukuvissa se näkyi aihevalintoina, symboleina ja kuvaustavan muutoksena.

”Pandemia on tuonut lukuisia haasteita ja rajoituksia myös kuvajournalistien ja dokumentaristien työhön. Kuvaajat ovat löytäneet näissä vaikeissa olosuhteissa omat tapansa luoda vaikuttavia ja kiinnostavia valokuvia, jotka jäävät dokumenteiksi merkittävästä ajanjaksosta ja sen mukanaan tuomista muutoksista”, Yrjönen sanoo Kuvajournalistien tiedotteessa.

Vuoden 2020 kuvajournalistiksi valittiin Antti J. Leinonen. Hän on oululaissyntyinen freelancevalokuvaaja, joka ottaa muotokuvia, lehtikuvia ja kaupallisia toimeksiantoja.

Tuomariston mielestä Leinonen on kuvasarjallaan vahvasti ja koskettavasti läsnä ajankohtaisissa ilmiöissä.

”Kuvissa ihmisten elinympäristö on vahvasti esillä. Kuvaaja on seurannut intensiteetillä vuoden tapahtumia ja huomioinut eri ikäryhmiä ja alueitakin. Kuvasarjassa yhdistyvät rauhallinen asioiden seuraaminen ja välillä humoristiset tilanteet.”

Leinonen otti myös vuoden henkilökuvan. Tuomariston mukaan Leinosen henkilökuva kertoo sairaudesta, mutta ei mässäile sillä. Kuvaaja kohtelee malliaan hellyydellä. Kuva on kaunis ja näyttää hieman lavasteelta, mutta ei ole rajattu liian siistiksi.

Antti J. Leinosesta voit lukea lisää 15. huhtikuuta ilmestyvästä Journalistista.

Vuoden 2020 henkilökuva, Antti J. Leinonen. Kirjailija Janne Utriainen,50, nukkumassa kotonaan Inarin Turvejärvellä. Hän sairastaa ALS-tautia. ALS on selkäytimessä kulkevien liikehermojen sairaus, jossa lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat vähitellen. Tautiin ei ole parannuskeinoa. Utriainen asuu arkisin vanhainkodissa Ivalossa. Sairaudesta huolimatta hän jatkaa kirjoittamista.

Henkilökuvasarjassa annettiin kunniamaininnat Kimmo Penttiselle ja Timo Pyykölle.

Vuoden urheilukuva 2020 kertoo tosifaneista. Tuomariston mukaan Aamulehdelle työskentelevän Jukka Ritolan kuva kertoo faniudesta, jota korona on koetellut.

”Kuva on myös hyvä ajankuva ja siinä kulminoituu koko urheiluvuosi. Kuvassa on hienot värit ja hieno valo”, perusteluissa todetaan.

Vuoden 2020 urheilukuva, Jukka Ritola. Jääkiekkojoukkue KooKoon kannattajat ovat ajaneet Kouvolasta Tampereelle 12. maaliskuuta. Hakametsän jäähallilla selvisi, että koronaepidemian vuoksi katsojat eivät pääse katsomoihin. Fanit perustivat kiekkokatsomon parkkipaikalle. Kahden auton välissä peliä katsovat kannettavalta tietokoneelta Nico ja Jere Huuhko. ”Pleijerit saa jättää pelaamatta, ettei tartte katsoa niitä parkkiksilla”, Jere sanoo.

Uutiskuva 2020 nosti esille talkoohenkeä. Sarjan voitti muuramelainen valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen on, joka on työskennellyt vapaana kuvajournalistina 20 vuotta.

Tuomariston mukaan korona toi mukanaan uutta yhteisyyttä ja talkoohenkeä. Yhdessä tekeminen ja hosuminen välittyy kuvassa hyvin.

”Kuvassa on valtavasti yksityiskohtia, joista välittyy paljon asioita. Kuvan ottamisaikaan esimerkiksi maskikäytännöt eivät vielä olleet vakiintuneet. Tekeminen oli tärkeää.”

Vuoden 2020 uutiskuva, Hanna-Kaisa Hämäläinen. Vapaaehtoinen Lea Haataja (vasemmalla), SPR:n Tampereen osaston toiminnanjohtaja Marjo Majlund, vapaaehtoiset Iina Rajala ja Jukka Järvinen siirtävät ketjussa ruokakasseja SPR:n leipäjonoon Tampereella 2. joulukuuta. Koronaepidemia on räjäyttänyt kysynnän Suomen Punaiselle Ristin leipäjonossa. Joulukuun toisen päivän iltana kassin haki Tampereella 340 ihmistä. Pisimmillään leipäjono on venynyt kilometrin pituiseksi.

Uusi kuvajournalisti 2020 -sarjan voiton vei helsinkiläinen valokuvaaja Toivo Heinimäki. Hän on valokuvauksen ohella kiinnostunut pienjulkaisutoiminnasta ja vaihtoehtoisista tavoista esittää kuvia.

”Sarja on yllättävä, anarkistinen ja siinä on punk-henkeä. Se kierrättää 90-luvun antiestetiikkaa, joka näyttää nyt tuoreelta. Toivo Heinimäki on luonut oman tyylinsä ja osaa yhdistää eri kuvatyyppejä sarjaansa”, tuomaristo perustelee.
 

Reportaasi 2020 -sarjan voitti Janne Körkkö (Yle) ja kunniamaininnan sai Mikko Vähäniitty

Vuoden 2020 uusi kuvajournalisti, Toivo Heinimäki. Nuuska painautuu huuleen Helsingin Kampissa Lokakuussa 2020.

Essee 2020 -sarjan Jonne Sippola (freelancer). Essee 2020 -sarjassa kunniamaininnan sai myös Alessandro Rampazzo. Yleisön suosikkina palkittiin Rio Gandara (Helsingin Sanomat).

Videosarjan palkintoa ei jaettu lainkaan tuomariston yksimielisestä päätöksestä.

”Videoita ei edes voinut rinnastaa kilpailun valokuvareportaaseihin, jotka olivat tosi draamallisia, tosi voimakkaita, eläviä hetkiä ihmisten välillä eikä niissä selitellä, mitä on tapahtunut. Sama vaatimus koskee mielestäni myös videoita: niiden tulisi olla draamallisia,” toteaa käsikirjoittaja-ohjaaja Aino Suni tuomariston puolesta kuvajournalistien tiedotteessa.

Tämän vuoden tuomareina olivat Sunin lisäksi valokuvatutkija- ja kuraattori Riitta Raatikainen ja professori Anna-Kaisa Rastenberger.

Kaikkiin voittajiin ja voittajakuviin voi tutustua osoitteessa kuvajournalismikilpailu.fi.

EDIT 15.4.2021. klo 16:00: Juttuun lisätty Reportaasi 2020 -sarjan kunniamaininnan saaneen nimi.