Tutkittua

Vaarantaako automatisointi journalismin etiikan?

Mediapomot eivät usko algoritmien ja automatiikan haastavan journalistien toimijuutta tai uhkaavan journalismin etiikkaa.

Filosofi Henrik Rydenfelt on tutkinut, miten Suomen mediakenttä suhtautuu automatisointiin. Aineistoksi hän haastatteli seitsemää henkilöä, jotka työskentelevät median johtoasemissa. Tutkimus ilmestyi maaliskuussa New Media & Society -lehdessä. Rydenfelt on Julkisen sanan neuvoston varapuheenjohtaja ja Helsingin yliopiston dosentti.

Perinteisesti toimittajat ovat päättäneet, mitä tietoa artikkeleita varten kerätään ja millaista sisältöä lukijalle tarjotaan. Nettiaikakaudella osa näistä prosesseista on automatisoitu. Algoritmit ja tekoälyt ohjaavat toimittajien työskentelyä. Suomi on yksi journalismin automatisoinnin edelläkävijöistä.

Haastateltujen mielestä automatisointi ei ole muuttanut merkittävästi journalistisen toimijuuden luonnetta. Automaatiot ja algoritmit nähdään lähinnä median uusina työkaluina – eräänlaisina uuden aikakauden kirjoituskoneina.

Automaatioiden ei ajatella olevan vastuussa omasta toiminnastaan. Päätösvalta pysyy työkaluja käyttävillä ihmisillä. Osa haastatelluista painotti, että automatiikan suunnitteleminenkin on yksi journalismin muoto. Siksi tulevaisuuden uutishuoneen täytyy olla entistä monialaisempi.

Haastatellut pitivät yhtenä automatisoinnin esteenä sitä, että koneet tuottavat yksitoikkoista sisältöä. Niiltä puuttuvat luovuus ja kyky arvostaa monimuotoisuutta. Koska yleisö koostuu ihmisistä, journalismissa täytyy säilyä inhimillinen ote.

Tutkijan mukaan on epäselvää, voiko algoritmeja tai koneälyä oikeasti pitää pelkkinä työkaluina. Vaikka toimituksissa tärkeimmät päätökset halutaan jättää ihmisille, kehitys saattaa viedä arvaamattomaan suuntaan. Mitä kätevämmiksi automaatiot muodostuvat, sitä enemmän niihin tukeudutaan ja sitä selvemmin osa toimijuudesta kenties valuu koneille.