Verkkouutisten kommenttipalstat laajentavat julkista keskustelua ja voivat nostaa esiin kysymyksenasetteluja, joita media ei muuten käsittele.
Tämä selviää mediatutkija Veera Kangaspunnan tuoreesta väitöskirjasta Verkkouutisten kommentit julkisen osallistumisen muotona ja julkisen rajapinnoilla. Väitöskirjassa analysoidaan useilla menetelmillä vuosien 2012 – 2013 Talvivaara-uutisten nettikommentteja Helsingin Sanomissa, Kainuun Sanomissa ja Sotkamo-lehdessä.
Kangaspunta tutki, mitä verkkouutisten kommentit merkitsevät yleisölle. Osoittautui, että verkkokommentit muodostavat monipuolisen ja tärkeän areenan, jolla lukijat voivat ottaa osaa itselleen tärkeiden aiheiden käsittelyyn.
Kommentoijat tiedostavat osallistuvansa julkiseen keskusteluun. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten kommenteissa saatetaan puhutella suoraan näkymättömäksi jäävää yleisöä, joka lukee kommentteja, vaikka ei itse osallistu keskusteluun.
Kommenttipalstoilla myös luetaan ja arvioidaan toisten kommentteja. Kommentoijien välisen keskustelun määrään vaikuttaa kuitenkin verkkosivun tekninen toteutus. Tutkitun aineiston perusteella rekisteröidyt nimimerkit ja suora vastaustoiminto kannustivat Helsingin Sanomien verkkokommentoijia ahkeraan keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Median maantieteellinen sijainti vaikutti Talvivaaraa koskevan nettikeskustelun luonteeseen. Kainuun Sanomissa ja Sotkamossa verkkokommentit täydensivät uutisointia paikallisesta näkökulmasta. Kommenteissa keskityttiin puntaroimaan, ovatko kaivoksen tuottamat työpaikat aiheutettujen vahinkojen arvoisia. Sen sijaan Helsingin Sanomissa keskustelu karkasi yleiselle tasolle. Kommentoijat päätyivät toistuvasti pohtimaan uraanin ja ydinvoiman ongelmia. Tämä havainnollistaa, miten paikallisuus voi tuoda keskustelufoorumille lisäarvoa.
Monet lehdet on suljettu maksumuurin taakse. Tutkijan havaintojen mukaan paikallislehtien kommenttipalstat ovat maksumuurien seurauksena hiljentyneet ja keskustelu vaikuttaa siirtyneen sosiaalisen median puolelle.
Koko väitöskirjan voit lukea täältä.