EU-vuosipäivinä lehdistö toistaa yksipuolista tarinaa

Kun suomalainen lehdistö juhlistaa EU-vuosipäiviä, äänessä ovat pääasiassa poliitikot.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, joka julkaistiin kesällä Media & viestintä -lehdessä. Tampereen yliopiston tutkijat analysoivat EU-vuosipäivien kunniaksi julkaistuja sanomalehtijuttuja vuosilta 1997 – 2019. Mukaan luettiin Rooman sopimuksen vuosipäivä sekä Suomen EU- ja EMU-jäsenyyden vuosipäivät.

Suomalainen media on perinteisesti ollut euro-optimistista. Myös vuosipäiväartikkeleissa toistettiin hyvin harmonista, särötöntä versiota EU:n tarinasta. Mitä kauemmas historiaan kirjoittajat kurottivat, sitä vähemmän he käsittelivät valtioiden tai ideologioiden välisiä ristiriitoja. EU:n syntytarina kerrottiin ikään kuin vaihtoehtoja toteutuneelle kehitykselle ei olisi ollut.

Euroopan yhdentymistä puoltava kertomus ei ole horjunut edes viime vuosien kriiseissä. Palaset, jotka eivät sovi yhteiseen tarinaan, ohitetaan tutkimuksen mukaan lehdistön vuosipäiväartikkeleissa olankohautuksella.

Aineistossa Suomen oma EU-jäsenyys ei tosin esiintynyt yhtä ristiriidattomana kuin laajempi EU:n tarina. Jutuissa pidettiin esillä vuoden 1994 kansanäänestyksen aikaisia kiistoja sekä yhteisen valuutan ongelmia. Silti myönteinen näkökulma korostui: EU auttoi Suomea liittymään osaksi länsimaita ja vapautumaan kylmän sodan harmaudesta.

Tutkijoiden arvion mukaan Suomen EU-jäsenyyden varhaisvaiheen kiistat luultavasti katoavat vähitellen vuosipäiväjournalismista. Mitä kauemmas menneisyyteen 1990-luku katoaa, sitä yksioikoisemmaksi tapahtumien kuvaus muuttuu.

Suomen yhteistä EU-tarinaa ovat enimmäkseen päässeet rakentamaan journalistit, asiantuntijat ja poliitikot. Dialogi laajemman yleisön kanssa on jäänyt vähäiseksi. Tutkijat peräänkuuluttavat moniäänisempää EU-journalismia.

Juha Matias Lehtonen