Media-ala

Yhtiöt tyrmäävät STT:n valtionavun

Suorat tuet arveluttavat mediayhtiöiden hallituksien puheenjohtajia. Alv-alennus kelpaisi kaikille.

Mediayhtiöiden hallitusten puheenjohtajat eivät halua valtion suoraa tukea talousvaikeuksista kärsivälle Suomen Tietotoimistolle.

Journalistin haastattelukierroksella vain kaksi vastaajaa kymmenestä kertoi kannattavansa STT:n tukemista. Esimerkiksi Alman hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari vastustaa suoria tukia.

”Valtion ei pidä tukea STT:tä eikä mitään muutakaan kaupallista mediaa. Kaupallisen median pitää pystyä toimimaan markkinaehtoisesti. Mikä tahansa kohdistettu yritystuki vääristää kilpailua”, Suutari sanoo.

Kannatusta tuki sai Sanoma-konsernista ja Pohjois-Karjalan Kirjapainosta.

Karjalaista kustantavan Pohjois-Karjalan Kirjapainon hallituksen puheenjohtajan Reetta Laakkosen mielestä suora tuki ei silti ole ongelmaton. Parempi ratkaisu olisi etsiä ”luovempia tapoja” tukea STT:n toimintaa.

”Kun valtion eri laitokset joka tapauksessa tarvitsevat tietopalveluja, valtio voisi ostaa niille sellaisia STT:ltä. Silloin kyse ei olisi pelkästään tukemisesta tukemisen vuoksi”, Laakkonen ehdottaa.

Samanlaisia ajatuksia on muun muassa Kalevan hallituksen puheenjohtajalla Taisto Riskillä ja A-lehtien Olli-Pekka Lyytikäisellä. Suoraa tukea he eivät kannata.

 

Journalisti lähetti haastattelupyynnön 14 mediayhtiön hallituksen puheenjohtajalle. TS-Yhtymä ja Keskisuomalainen kieltäytyivät kommentoimasta. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Viestilehdet eivät vastanneet.

Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja Leena Hautsalo perusteli kieltäytymistä sillä, että tukiasioita käsitellään parhaillaan STT:n hallituksessa ja liikenne- ja viestintäministeriössä.

”Yleisellä tasolla toivomme, että suomalaisella kaupallisella medialla olisi tasapuoliset ja oikeudenmukaiset edellytykset toimia ja huolehtia kansalaistemme tiedontarpeista”, Hautsalo sanoo.

Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on aiemmin ehdottanut STT:lle viiden miljoonan euron valtiontukea.

Kahdesta yhtiöstä haastatteluun vastasi operatiivinen johto.

Sanoma oyj:n ja Sanoma Media Finlandin yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja Marcus Wiklund ei sulkisi valtiontukea vaihtoehtona pois. Sanoma Media Finland on STT:n suurin yksittäinen omistaja.

”Kaltaisellamme maalla on hyvä olla riippumaton tiedonvälitystoimisto. Jos STT tarvitsee määräajaksi tukea toiminnan jatkamiseksi tai muuntamiseksi, suhtaudun siihen positiivisesti”, Wiklund sanoo.

Wiklundin mielestä montaa toimijaa hyödyttävä uutispalvelu on suoralle tuelle parempi kohde kuin yksittäinen kustantaja tai televisioyhtiö.

HSS Median toimitusjohtaja Anna-Mari Karhunen sen sijaan epäilee, onko STT:n tukeminen oikea tapa auttaa koko alaa. Kun läheskään kaikki lehdet eivät ole enää STT:n asiakkaita, tuki hyödyttäisi vain osaa.

 

Vastaajat eivät haikaile suoria yritystukia omille yhtiöilleenkään.

”Kaikkien erityis- tai tilapäistukien ongelmana on niiden kilpailua vääristävä vaikutus ja taipumus jäädä pysyviksi alaa jäykistäviksi ilmiöiksi”, Otavan hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi digi- ja tilausmaksujen arvonlisäverojen alentaminen kelpaisi.

”Alv-kannan nostaminen oli vahingollinen ja hölmö päätös, ja sen peruminen olisi ylivoimaisesti paras ratkaisu”, A-lehtien Olli-Pekka Lyytikäinen sanoo.

”Veroratkaisut olisivat kaikkein tähdellisin asia. Tärkeintä on, että kilpailuolosuhteet olisivat mahdollisimman reilut ja terveet”, Länsi-Savon Jukka Tikka sanoo.

Ilkka-Yhtymän Timo Aukia ei edes miellä alv-kantojen alentamista yritystukena.

”Pikemminkin nyt suomalaisella sisällöllä on monikansallisiin toimijoihin nähden haittavero”, hän sanoo.

Muutama vastaajista kiinnitti huomionsa Ylen rooliin. Sen tehtäviä rajaisi muun muassa KSF Median Kaj-Gustaf Bergh, joka pitää valtion puuttumista yritystoimintaan ylipäätään haitallisena.

”Parasta tukea toimivalle demokratialle ja monimuotoisuudelle on rajoittaa yhteiskunnan puuttumista.”

 

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että tukikysymyksiä käsitellään osana Suomen hallituksen uuden mediapoliittisen ohjelman valmistelua.

Ministeriö on käynyt syksystä lähtien alan toimijoiden kanssa pyöreän pöydän keskusteluja. Ohjelmaa varten tilattu yliopistojen tekemä selvitys valmistuu maaliskuun puolivälissä. Sitä seuraa vielä kuulemiskierros. Päätöksiä on määrä tehdä kesään mennessä.