Liitto

Av-rahojen jakamisesta mehevä riita

Tuottajat vaativat tekijöiltä Kopiosto-sopimusten purkamista.

Audiovisuaalisen alan tekijät saivat juuri ennen joulua erikoista postia, kun useat tuotantoyhtiöt vaativat heitä purkamaan kokonaan tai osin Kopioston kanssa solmitut tekijänoikeussopimukset.

Tuotantoyhtiöiden vaatimukset liittyivät muun muassa televisio-ohjelmien edelleenlähettämistä ja verkkotallennusta koskeviin oikeuksiin. Sopimukset olisi pitänyt irtisanoa vuoden loppuun mennessä.

Vaatimusten takia vain muutama Journalistiliiton jäsen perui Kopiosto-sopimuksensa kokonaan. Liiton tekijäoikeusasioista vastaavan juristin Sanna Nikulan mukaan kirjeitä on kuitenkin lähetelty edelleen, vaikka Kopiosto ja tekijäjärjestöt ovat pyrkineet neuvottelemaan asiasta tuotantoyhtiöiden kanssa.

”Ruuvia on vain kiristetty”, Nikula sanoo.

Mikäli av-alan tekijä purkaa sopimuksensa Kopioston kanssa kokonaan, tekijäoikeusrahoja menettävät myös koulutusrahasto Koura ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. Ne jakavat rahat eteenpäin muun muassa avustuksina ja apurahoina.

”Käytännössä siis se, kuka häviää, on tekijät”, Nikula summaa.

 

Kiistanalaisten oikeuksien rahallista arvoa on hankala arvioida. Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen löytää kirjekampanjan alkulähteen lähettäjäyrityksistä. Niillä on omat sopimuksensa kaapeliteitse lähetettävistä televisiokanavista operaattorien hallitsemissa verkoissa.

”Lähettäjäyritykset vaativat edelleenlähettämiseen liittyviä oikeuksia tuotantoyhtiöiltä, jotka vaativat nämä oikeudet tekijöiltä”, Niiranen sanoo.

Kiista liittyy Kopioston päätökseen haastaa kaapelioperaattori Telia markkinaoikeuteen. Kopiosto tiedotti 24. tammikuuta pyytävänsä oikeuden tulkintaa kaapelitelevisioverkossa edelleen lähetettävien televisio-ohjelmien tekijänoikeudellisesta tulkinnasta, ennakkotapauksen toivossa.

Kopiosto ja kaapelioperaattorit ovat olleet pitkään erimielisiä tekijänoikeuslain tulkinnasta. Asiaa on yritetty ratkoa pyöreän pöydän keskusteluissa myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, tuloksetta.

Kopioston kanta on, että se voisi – laissa myönnettyjen valtuuksien perusteella – myöntää luvat ja jakaa korvaukset suoraan tekijöille.

Niiranen painottaa Kopioston olevan tehokkain tapa oikeuksien hallinnointiin.

”Oikeuksien hajautuminen yksittäisille tuotantoyhtiölle, lähettäjäyrityksille tai muille tahoille kollektiivisen oikeuksien osalta ei ole tekijän, teosten käyttäjäasiakkaiden eikä yhteiskunnan edun mukaista”, hän sanoo.

Siksi tuotantoyhtiöiden vaatimukset saada oikeudet itselleen näyttäytyvät Kopiostolle suuntauksena rapauttaa yhteishallinnointi ja toisaalta turvata yhtiöiden oma asema muuttuvilla av-markinnoilla.

Verkkotallennuspalveluista sopu löytyi vuonna 2015. Kopiosto ja tuottajien tekijänoikeusjärjestö Tuotos neuvottelevat kuitenkin edelleen, mikä osa korvauksesta menee kotimaisille tekijöille ja mikä tuottajille. Vuositasolla niiden kesken jaettavaksi jää puolet koko kertymästä, joka on noin 12 miljoonaa euroa.

 

Tuotoksen toiminnanjohtaja Kirsi Colliander vahvistaa, että joulua edeltäneet pyynnöt saivat pontensa lähettäjäyhtiöistä.

Ne alkoivat vaatia muun muassa edelleenlähettämisoikeuksia tuotantoyhtiöiltä sen jälkeen, kun Kopiosto oli joulukuussa korvausasiasta yhteydessä Teliaan.

Tuottajien näkökulmasta kaikki liiketoimintaan tarvittavat oikeudet olisi järkevää keskittää tuotantoyhtiöille. Hajautuminen on Collianderin mukaan omiaan vaikeuttamaan myyntiä.

”Tuotantoyhtiö voi sopia, että tekijä voi saada korvausta, vaikka hän luovuttaa oikeuden tuotantoyhtiölle. Toivomme, että oikeuksien kollektiivinen hallinnointi ei olisi este kotimaisten tuotantojen toteutumiselle”, hän sanoo.

Rahat tekijöille

Kopiosto jakaa oikeuksia teosten jälkikäyttöön, kuten verkkotallentamiseen tai opetuskäyttöön. Se hallinnoi myös muun muassa kopiointi- ja lainauskorvauksia sekä hyvitysmaksua.

Rahat jaetaan tekijöille, esiintyjille ja kustantajille, joko suoraan tai järjestöjen kautta.

Vuonna 2017 Kopiosto tilitti korvauksia 35 miljoonaa euroa.

Lähde: Kopiosto