Työelämä

Näin myyt juttusi

Hyvä juttutarjous koukuttaa ostajan. Kirkas ja kiteytetty aihe ja näkökulma syntyvät, kun taustatyötä on jo tehty.

Tutustu julkaisuun, johon tarjoat juttua

Kun tarjoat juttua uudelle ostajalle, selvitä median kohderyhmä. Mieti esimerkiksi, millaisia juttutyyppejä ja palstoja lehdessä on ja ketä siihen on haastateltu.

”Itse mietin, millainen julkaisun äänensävy on ja millaisia näkökulmia aiheisiin on otettu”, kertoo freelancetoimittaja Elisa Suokko.

Välineen tunteminen antaa hyvän vaikutelman. Älä tarjoa esimerkiksi matkajuttua lehteen, jossa niitä ei ole julkaistu kolmeen vuoteen, neuvoo sisältöpäällikkönä työskentelevä Mari Paalosalo-Jussinmäki.

Juttua voi Paalosalo-Jussinmäen mukaan hyvin tarjota suoraan jollekin palstalle, kunhan varautuu siihen, että se ostetaan toisenlaisena kuin itse oli ajattelut.

”Juttuidea ei voi olla marmoria, joka murtuu, jos siihen vähän kosketaan.”

 

Käytä sähköpostia – ja puhelinta

Sähköposti on paras tapa tarjota juttua, sillä ostavat toimittajat ovat paljon kokouksissa, Paalosalo-Jussinmäki perustelee. Jos vastausta ei kuulu, tarjouksensa perään voi soittaa. Anna vastaanottajalle silti aikaa lukea viesti.

Vaikka jutusta neuvottelisi puhelimitse, Paalosalo-Jussinmäki suosittelee kirjaamaan sovitun sähköpostiksi, johon sekä ostaja ja myyjä voivat myöhemmin palata.

Suokko suosittelee miettimään, koska sähköpostin lähettää: mieluummin toimistoaikaan keskellä viikkoa kuin perjantai-iltana.

”Kun tarjoat juttua uudelle ostajalle, liitä sähköpostiin kaksi parasta juttunäytettäsi siistinä pdf-tiedostona, tai pari linkkiä juttuihisi”, freelancetoimittaja Niko Kettunen vinkkaa.

Kirjoita kuitenkin varsinainen juttutarjous aina sähköpostiin, sillä liite ei aina aukea.

 

Viilaa tarjoustasi vielä vartti

Ostavalla toimittajalla ei välttämättä ole aikaa paneutua juuri sinun juttutarjoukseesi. Mene suoraan asiaan.

”Vähän kuten hyvä juttu koukuttaa lukijan heti alusta alkaen, hyvä juttutarjous koukuttaa ostajan”, Kettunen sanoo.

Älä tarjoa epämääräistä aihetta, vaan mieti idea ja näkökulma valmiiksi. Tee sen verran taustatöitä, että tarjous on helppo kiteyttää.

”Pisin juttutarjoukseni on ollut ehkä 2 000 merkkiä, mutta tietysti mitä nasevampi, sen parempi”, Kettunen kertoo.

Suokon juttutarjous on tyypillisesti työotsikko ja kolme neljä kappaletta tekstiä. Se on synopsis, jossa Suokko usein myös kertoo, mitä juttu ei ole.

Valmiina tarjottu juttu on yleensä turhaa työtä. Siitä Kettusella on kokemusta myös Helsingin Sanomien tiedesivujen tuottajan tuurauksista: hyvästäkin ideasta liikkeelle lähtenyt juttu jäi ostamatta, koska se olisi vaatinut paljon viilausta sopiakseen osaston tarpeisiin.

Paalosalo-Jussinmäki puolestaan kertoo ostaneensa uransa aikana valmiina tarjotun jutun vain kerran. Sekin kirjoitettiin uusiksi.

Haastateltavia on hyvä kartoittaa, mutta etukäteen heitä ei tarvitse juttuun kysyä. Poikkeuksena ovat aiheet, joihin haastateltavia voi olla vaikea löytää tai suostutella.

Älä tarjoa samaa juttuideaa useaan paikkaan yhtä aikaa. Tarjoukselle voi antaa vaikka viikon voimassaoloajan, jonka jälkeen kertoo myyvänsä sitä muille.

 

Puhu palkkiosta ajoissa

Suokon ja Kettusen mielestä palkkio on luontevinta ottaa puheeksi toisessa sähköpostissa sen jälkeen, kun ostaja on ilmaissut kiinnostuksensa. Paalosalo-Jussinmäkeä ei haittaisi, vaikka rahasta puhuttaisiin heti.

Monilla vakiopalstoilla on vakiohinnat. Mitoita työsi sen mukaan. Pitkien juttujen hinnoittelu on hankalampaa, ja siihen auttaa kokemus. Uudelle ostajalle myydessä palkkiotasosta kannattaa kysellä kollegoilta, Kettunen neuvoo.

”Sitä ei pidä tehdä, että ajattelee myyvänsä ’sisäänheittotarjouksena’ vaikka ensimmäisen jutun uudelle tilaajalle alennushintaan ja nostavansa juttujen hintaa sitten myöhemmin”.

 

Uskalla vaatia, että myös ostaja tekee työnsä

Hyvä juttutilaus on muutakin kuin aihe, näkökulma ja merkkimäärä. Jos saamasi briiffi on epäselvä, pyydä tarkennusta siihen, mitä jutulta oikeasti halutaan ja millainen lopputuloksen pitäisi olla. Tarkennuksia voi hyvin kysyä myös työprosessin aikana – se on osa editointia. On sekä ostajan että myyjän etu, että juttu syntyy jouhevasti.

”Olen oppinut ostajana, että jos en tee hyvää briiffiä, en voi saada hyvää juttua”, Paalosalo-Jussinmäki sanoo.

Heiltä kysyimme

Niko Kettunen, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin ja HS Teemaan, Tiede-lehteen, Kuluttajaan ja Aamulehteen.

Elisa Suokko, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Gloriaan ja Cosmopolitaniin.

Mari Paalosalo-Jussinmäki, Sanoman S-ryhmälle sisältöjä tekevän toimituksen sisältöpäällikkö. Työskennellyt myös Kodin Kuvalehden toimituspäällikkönä ja Olivian päätoimittajana.

Neuvoja juttujen myymiseen löytyy myös Suomen freelancer-journalistien verkkosivuilta www.freet.fi.