Työnä yrityksen johtaminen

Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja häikäisee silmiä. Aurinkoiselta pihalta on vain kivenheiton matka viestintäyritykseen, joka on kuin suoraan kasvuyritysten katalogista. On valkoiset seinät, teolliset putkirakenteet näkyvillä katossa, muodikkaita nuoria ihmisiä lasikoppikokouksissa Mac-läppäreidensä kanssa. Kaikkialla on innokas hyrinä, vaikka työntekijät hipsuttavat villasukissaan.

Viestintäyritys Kaskas Media jakaa töölöläisen toimitilan yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin ja konsultointiyritys Demos Effectin kanssa. Vaikka yritys näyttää trendikkäältä, kasvu ei ole pääasia.

”Kehitämme toimintaa, mikä yleensä tarkoittaa kasvua, mutta emme ole perinteisessä mielessä kasvuyritys”, huomauttaa Maria Ruuska.

Kaskas Media ei kerää enkelisijoittajilta rahoituskierroksia, mutta se on hyvä esimerkki, kuinka toimittajat luovat itselleen uutta työtä.

Unelmien työ. Sitä toimittajuus tarkoitti Kaskas Median perustajille Annina Huhtalalle, Liisa Mayowille ja Maria Ruuskalle. Toimittajana he tapasivat kiinnostavia ihmisiä, pääsivät uskomattomiin paikkoihin ja parhaimmillaan pystyivät työllään vaikuttamaan yhteiskuntaan.

Kaikki työskentelivät media-alan pääkallopaikoilla, isojen lehtien sunnuntailiitteissä, Ylessä, Nelosella, aikakaus- ja iltapäivälehdissä.

Sitten alkuhuuma haihtui. Pätkät seurasivat silppuisina katkoina toisiaan. Väliin mahtui freelancerin arkea ja projekteja.

”Pääsimme työelämään median vii-meisen kultakauden lopulla. Sitten alkoi puhe median ahdingosta. Jossain vaiheessa tajusin, että vaikka tein työni miten hyvin tahansa, joustin ja venyin, niin sekään ei taannut vakituista työpaikkaa”, Annina Huhtala sanoo.

Isoissa mediataloissa he tunsivat olevansa matkustajina valtamerilaivassa, jota eivät voineet ohjata. Median ansaintalogiikan murros ei ollut toimittajien käsissä. He halusivat ymmärtää markkinalogiikan ongelmien takana ja päästä ohjaamaan laivaa.

”Koska se ei valtamerilaivassa onnistu, pitää rakentaa itse jolla”, Huhtala kuvailee.

Vuonna 2013 Huhtala, Mayow ja Ruuska perustivat Kaskas Median. Kaikilla oli sama intohimo: tehdä tutkimustiedosta aiempaa vaikuttavampaa ja näkyvämpää, jotta esimerkiksi poliittiset päätökset voisivat perustua tutkimustietoon nykyistä vahvemmin.

Kaskas keskittyy tiede- ja asiantuntijaviestintään, ei perinteiseen journalismiin. Yritys ei tarvinnut alkuinvestointeja Helsingin Punavuoressa sijaitsevaa kivijalkatoimistoa lukuun ottamatta.

”Muistan, kuinka kauhistelimme 600 euron kuukausivuokraa. Ensimmäisen vuokranmaksun jälkeen investoinnin järkevyyttä ei tarvinnut enää miettiä, sillä työtila maksoi itsensä nopeasti takaisin”, Mayow sanoo.

Yhtäkkiä toimittajilla oli yritys, jolle piti saada asiakkaita. Se vaati näkökulman muutoksen.

”Ennen menin paikalle sillä, että olen toimittaja ja teen tätä juttua. Yhtäkkiä pitikin mennä esittelemään itsensä itsevarmasti kaikille, että meillä on tällainen yritys. Se on tosi iso juttu”, Huhtala muistelee.

Suomessa on tyypillistä piilotella hyviä ideoita, jotta kukaan ei varastaisi niitä. Kaskas teki päinvastoin. He kertoivat yrityksestä kaikkialla ja pallottelivat yritysideaa mentoreiden ja sparraajien kanssa. Jopa Aamulehti-ajoilta tuttu Matti Apunen sai kolmikon vieraakseen.

”Apunen vähän ihmetteli aluksi, mutta vähitellen hän innostui ja antoi paljon hyviä lisäideoita ja sparrausta”, Mayow sanoo.

”Yrityksen perustamisessa pitää olla paljon pokkaa, erityisesti nuorilla naisilla”, hän lisää.

Suhteiden ja verkostojen ansiosta yritys alkoi löytää asiakkaita. Kaskasin ei tarvinnut panostaa markkinointiin, sillä hyvä työ puhui puolestaan puskaradion kautta. Asiakkaat ovat pääosin tutkimusta rahoittavia säätiöitä, yliopistoja ja valtion tutkimuslaitoksia, joille yritys järjestää koulutuksia ja auttaa tutkijoita ja tutkimusryhmiä parantamaan viestintäänsä. Leikkaukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen näkyvät työssä kiertoteitse.

Yrityksen työn myynti ei tuntunut oudolta, sillä toimittajakin kauppaa työtään juttuideoina. Freelancerin työ perustuu täysin myyntiin.

Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että vaikka mediataloissa markkinoinnin ja journalismin erottamiselle on syynsä, jokaisen toimittajan kannattaisi kiinnostua numeroista työnsä takana. Siitä, mitkä talouden reunaehdot journalismia sanelevat.

Välillä julkisesta keskustelusta saa kuvan, ettei mikään ole yhtä vaikeaa ja byrokraattista kuin yrityksen perustaminen Suomeen. Kaskasin perustajat ovat eri mieltä. Starttiraha auttoi alkuun. Kaikki yrityksen hallintoon ja byrokratiaan liittyvät asiat ovat selvitettävissä toimittajan taidoilla tai kysymällä apua.

”Eivät eläkevakuutus- ja palkkausasiat ole missään nimessä sieltä vaikeimmasta päästä”, Mayow huomauttaa.

Vaikeinta on pitää yritys kannattavana ja päättää, mihin suuntaan se on menossa. Millaisia ratkaisuja pitää nyt tehdä, että joulukuussakin voi maksaa työntekijöille palkkaa? Se tuo työhön uudenlaisen vastuun.

Yrittäminen ja toimittajan identiteetti eivät ole kolmikon mielestä ristiriidassa. Kenellekään toimittajan työ ei ole tarkoittanut pelkkää jutun kirjoittamista. Se on kykyä kysyä, ihmetellä ja hahmottaa suurista ja vaikeista asioista tärkein sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Yritystoiminta mahdollistaa kaiken tämän.

”Toimittajan identiteettiin on tullut vain lisää puolia”, Huhtala sanoo.

Työntekijämäärän kasvamisen myötä toimittajan työn päälle on tullut yritysjohtaminen. Kolmikko pohtii paljon sitä, miten työpaikan hyvä ilmapiiri pysyy yllä kasvusta huolimatta ja millaisia pomoja he haluavat olla.

”Onneksi toimituksissa sai työskennellä hyvin erilaisten, hyvien pomojen alaisuudessa. Kun vaikka haastateltava tuli linjoja pitkin, pomo otti ohjat käsiinsä ja sanoi, että hän hoitaa tämän”, Mayow kiittää.

Kaikki haluavat olla johtajia, jotka mahdollistavat työntekijöidensä kehit-tymisen ja raivaavat tilaa alaisilleen toteuttaa itseään. Liisa Mayow ja Maria Ruuska tuntevat toisensa jo lapsuudenajan muodostelmaluistelujoukkueesta. Siellä johtaminen oli käskyttävää ja autoritääristä. Joukkueurheilusta jäi kuitenkin käteen paljon ammennettavaa myös yritykseen.

”Yhdessä voitamme ja yhdessä häviämme. Hyvät työntekijät ovat kaikki kaikessa”, Ruuska sanoo.