Nimitys

Punnittu päätös

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana.

Miksi vaihdoit työpaikkaa talouslehdestä yleissanomalehden taloustoimitukseen?

Ehdin olla Kauppalehdessä jo tovin ja ajattelin, että on nähtävä muitakin paikkoja. Halusin silti pitää saman fokuksen. Hesari on lukijan näkökulmasta hyvin rasvattu kone. Kun siellä päätetään hoitaa joku asia kunnolla, se hoidetaan todella hyvin. On kiinnostava päästä näkemään, miten kone toimii.

 

Eivätkö Kauppalehden ja Talentumin uuden yhteisen toimituksen mahdollisuudet kiinnostaneet?

Kiinnostivat kyllä. Päätöstä piti punnita. Väkimäärä, joka siellä keskittyy puhtaasti talouteen ja sijoittamiseen, on huikea. En paennut muutosta. Mutta paikkoja ei aukea kovin usein. Työpaikan vaihtamista ei voi hienosäätää ja valita, että ei nyt, vaan kuuden kuukauden päästä.

 

Olet työskennellyt Kauppalehden Brysselin-kirjeenvaihtajana. Onko sinulla ikävä EU:n sydämeen?

Minulla ei ole välttämättä ikävä EU-aiheita sinänsä, vaan Brysselin toimittajakuplan kansainvälistä ilmapiiriä. Kun ympärillä on ihmisiä joka puolelta maailmaa, perspektiivi pysyy laveana.

 

Mikä aihe on vaatinut sinulta ponnisteluja ymmärtää?

Sote on oma maailmansa. Toinen on rahapolitiikka. Se on todella monimutkaista – ja superkiinnostavaa. Bryssel oli hyvä korkeakoulu siihen, miten ottaa isoja aiheita nopeasti haltuun. Kun pystyy selättämään vaikean aiheen, siitä saa kiksit.

 

Mitä asiakirjoja haluaisit päästä penkomaan?

Olisi kiinnostavaa tietää, millä Fortum painostettiin mukaan Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen. Ja mikä Venäjän rooli on siinä, että hanke ylipäätään toteutuu?

Olivatko Panama-paperit mielestäsi skuuppi vai floppi?

Sisällön puolesta ne olivat ehkä floppi. Uutinen tehtiin prosessista ja siitä, kuinka suuri määrä asiakirjoja on vuodettu. Asiaan liittyy paljon mielikuvilla pelaamista. Annettiin ymmärtää, että asiakirjojen määrä olisi osoitus siitä, että veronvälttely on iso ongelma. En sano, etteikö se olisi, mutta jos listaisi, mitä oikeastaan paljastettiin, niin ei varmaan ihan hirveän paljon.

 

Miksi TTIP-sopimusta on käsitelty mediassa niin vähän?

Minusta sitä käsitellään todella paljon siihen nähden, että kauppapolitiikka on yksi vähiten seksikkäistä aiheista. Tavallisesti se ei saa palstamillimetriäkään.

TTIP-sopimukseen liittyy paljon populismia, mikä saa minut helposti kiehahtamaan. Esimerkiksi sijoittajasuoja esitetään yksioikoisesti ikään kuin se tarkoittaisi, ettei Suomi enää voi muuttaa esimerkiksi ympäristölainsäädäntöään ilman riskiä joutua oikeuteen.

 

Mistä saat työlle vastapainoa?

Koiran kanssa peuhaamisesta ja musiikista. Enää en skeittaa. Se ei ole näin vanhan miehen puuhaa.

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana. Hän siirtyi tehtävään Kauppalehdestä, missä hän työskenteli muun muassa Brysselin-kirjeenvaihtajana. Hartikainen on työskennellyt myös Savon Sanomissa, Uutis-Jousessa ja Ruotuväessä.