Digi-into nousee Kauppalehdessä

Päätoimittaja Arno Ahosniemi lausui syyskuun alussa Kauppalehden henkilökunnalle sanat, joita on viime aikoina kuultu harvoin media-alalla: kaikki käppyrät osoittavat ylöspäin.

Päätoimittaja puhui Kauppalehden alkuvuoden talousluvuista. Kasvussa ovat talousmediaa julkaisevan yksikön kokonaisliikevaihto, mainosmyynti, verkkoliiketoiminnan liikevaihto sekä printin ja verkkolukijoiden määrä. Tuloskin on pysynyt viime vuoden tasolla ja toimituksellisen henkilöstön määrää on noussut hieman. Yt-neuvotteluita ei ole käyty lähes kolmeen vuoteen.

Laskussa ovat vain kulut: toimintaa pyöritetään siis kustannustehokkaasti.

Päätoimittaja pyytää kiinnittämään huomiota erityisesti yhteen lukuun: verkkoliiketoiminnan osuuteen kokonaisliikevaihdosta. Se on yli 40 prosenttia, mikä tarkoittaa, että lähes puolet liikevaihdosta tulee muualta kuin printistä.

”Vuonna 2009 Kauppalehdessä purettiin raja-aidat printti- ja digitoimituksen välillä. Sen jälkeen toimittajat ovat tehneet kaikkea. Perinteisen median tulevaisuus riippuu siitä, miten menestyksekkäästi se pystyy digitalisoimaan tuotteensa”, Ahosniemi sanoo.

Kauppalehden tuloksesta merkittävä osa tosin tulee talousammattilaisille suunnatuista palveluista, jotka eivät ole perinteistä mediatoimintaa. Toimituksella on silti tärkeä rooli yksikön tuloksessa. Esimerkiksi Kauppalehden maksumuurin takana olevien digisisältöjen myynti tuo lehdelle ”merkittäviä tuloja”. Lukuja lehti ei alan tapojen mukaisesti kerro julkisuuteen.

”Sisältömyynti on mennyt hyvin eteenpäin, sen voin sanoa suoraan”, Ahosniemi toteaa.

Ahosniemi teki päätoimittajaksi tultuaan kolme vuotta sitten päätöksen keskittymisestä digisisältöihin. Muutosvaihe on sisältänyt monia kokeiluja yritys-erehdys-menetelmällä. Esimerkiksi videoiden tekemisessä Kauppalehti on joutunut painamaan jarrua ja etsii uusia tapoja hyödyntää liikkuvaa kuvaa.

Digimuutoksen kätilönä toiminut uutispäällikkö Mikko Metsämäki kertoo, että tärkeä osa taloudellista menestystä on ”erilaisten härpäkkeiden” (analytiikkatyökalujen ja verkon uudenlaisten juttutyyppien) kokeileminen. Metsämäen mukaan toimituksessa on hyvä tekemisen meininki.

”Erilaisia kokeiluja on voitu tehdä ilman että on selkä seinää vasten”, Metsämäki sanoo.

Hän mainitsee onnistuneeksi kokeiluksi yhteistyön mainosmyynnin kanssa. Toimitus ja mainosmyynti ovat kehittäneet yhdessä asiasanoitteluun perustuvan mainosmyyntimallin.

”Olemme toimituksessa sitoutuneet siihen, että saamme tietyt klikkimäärät tietyille asiasanoille ja me seuraamme niitä deskissä viikottain. Pyrimme sitoutumaan siihen, että saamme vaikka autojutuille tietyn määrän klikkauksia”, Metsämäki sanoo.

Toimittajia on myös kannustettu toimimaan aktiivisesti somessa ja seuraamaan omien juttujen leviämistä verkossa analytiikkatyökaluja hyödyntäen. Kannustimeksi päätoimittaja lanseerasi leikkimielisen kisan, jossa tarkoituksena on ylittää päätoimittajan Twitter-seuraa- jien määrä, joka on nyt noin 3 500.

Metsämäki arvioi, että siirtyminen digitaaliseen toimittamiseen on sujunut Kauppalehdessä melko kivuttomasti, koska taloustoimittajien kriisitietoisuus on ollut jo pitkään hyvällä tasolla. Oman talon luvut on tutkittu tarkoin ja niistä on vedetty muutoksen mahdollistavia johtopäätöksiä.

”Kun digi-edellä-strategia tuli, toimittajat olivat jo sisäistäneet, että verkko on tärkeä asia. Ei ollut sitä asennetta, että haluan tehdä juttuja vain tärkeään printtiin, eikä mitään hömppää sinne verkkoon.”

OIKAISU: Uutisen ingressiä on täsmennetty muuttamalla alkuperäisessä jutussa olleen ”digitaaliset sisällöt” -sanaparin tilalle ilmaisu ”digitaalinen liiketoiminta”. – Journalistin toimitus, 24.9.2015 kello 16.15