Pääkirjoitus.
Tanskalainen Mogens Blicher Bjerregård esitti Suomen Journalistiliiton kevätvaltuustossa toukokuun lopulla inspiroivan puheenvuoron. Hän avasi näkymiä nykypäivän ja tulevaisuuden ammattiliitolle. Vanhoilla eväillä ei pitkälle pötkitä, hän sanoi. Pitkä perinne ja pelkät menneisyyden ideaalit eivät vie eteenpäin. Liiton pitää olla tiukasti kiinni ajassa ja katsoa tulevaisuuteen.
Bjerregård on Euroopan Journalistiliiton puheenjohtaja, Tanskan liittoa hän johti yli 15 vuotta. Juuri siltä aikakaudelta hän ammentaa muutoksen manifestinsa. Hänen viestinsä on pohjimmiltaan yksinkertainen: ammattiliiton on muututtava, koska sen toimintaympäristö muuttuu.
Vanhasta kannattaa säilyttää se, mikä on hyvää ja kestävää. Muuttuvan maailman muuttuviin tilanteisiin on kehitettävä uusia, luovia toimintamalleja. On kyettävä palvelemaan jäseniä, tarjoamaan jäsenmaksurahan arvoisia palveluja, olipa kyseessä aineellinen tai ammatillinen edunvalvonta.
Suomessa Journalistiliitto on valvonut varsin hyvin perusjäsenistönsä etuja: työsuhteisten journalistien ja ohjelmatyöntekijöiden edunvalvonta toimii. Ongelmia on työehtosopimusten ulkopuolella olevien jäsenten edunvalvonnassa. Kasvavaa freelancerien ja perinteisistä työnteon muodoista poikkeavien työntekijöiden joukkoa ei ole kyetty palvelemaan yhtä hyvin.
Bjerregårdin vierailu osui hyvään saumaan. Journalistiliiton uudistunut luottamusmieshallinto – hallitus ja valtuusto – linjaa toimintaansa ja hakee uutta suuntaa liiton toiminnalle. Liiton jäsenrajoja on avattu muun muassa viestintäammattilaisille, heillekin pitää tarjota vastiketta jäsenmaksuille.
Bjerregårdin mukaan Tanskassa journalistien ja viestintäväen yhteinen ammattiliitto on vahvistanut liittoa kaikkien jäsentensä palvelijana. Eri jäsenryhmien edut eivät ole ristiriidassa keskenään. Liiton voima edunvalvojana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana on kasvanut.
Olennaista on se, että liiton on kyettävä palvelemaan kaikkia jäseniään, jotta se säilyy vahvana ja voimistuu. Tehokas tes-toiminta työsuhteisille, freelancereille käytännöllisiä palveluita, tarvitseville uraneuvontaa, koulutusta, lakipalveluita – sitä liiton pitää tarjota, mitä sen jäsenet oikeasti tarvitsevat. Ammatillista yhteisöllisyyttäkin.
Siksi pitää uudistua, muuttua. Se on ollut mahdollista Tanskassa. Miksei meilläkin?
Hallitusohjelma ei paljon lupaa
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) peräänkuuluttama luottamus on koetuksella. Palkansaajajärjestöt suhtautuvat epäillen hallituksen aikeisiin työelämään liittyvissä asioissa.
Media-alakin odotti hallitukselta enemmän. Digitaalisen sisällön arvonlisäveron alentaminen toteutuu toivottua hitaammin, hallitus tyytyy asiassa EU:n linjauksiin ja aikatauluihin.
Hallitusohjelmassa on toki muutama myönteinen signaali, joka koskee freelancereita ja muita itsensä työllistäjiä. Viiden prosentin yrittäjävähennys ja arvonlisäveron tilityskäytännön muutos huojentavat hieman pienyrittäjän elämää. Sama koskee perustulokokeilua.
Hallituspuolueet ovat ilmaisseet ymmärtävänsä kotimaisen median roolin osana demokraattista yhteiskuntaa. Ne ovat tunnustaneet myös ongelmat. Hallitusohjelmassa se ei vielä näy. Paljon jää kesän aikana laadittavan toimenpideohjelman varaan.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
