Voiman vaikea syksy

Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö irtisanottiin lokakuun alussa äkisti ja riitaisesti. Perässä lähti osa toimituksesta. Tahriintuiko Voiman eettinen brändi, Voima Kustannuksen hallituksen puheenjohtaja Tuomas Rantanen?

Pitää erottaa julkaiseva yhtiö ja lehti. Yhtiö ei ole koskaan jakanut osinkoja, mutta sen hallituksen tehtävä on seurata taloutta. Irtisanomiseen johtanut kiista ei ole eettinen. Luottamuspula johtui siitä, että päätoimittaja halusi pitää kiinni saavutetusta resurssitasosta, vaikka mainosmyynti on dramaattisesti tippunut. En halua liikaa moittia häntä, mutta en voi hallituksen jäsenenä oikein moittia hallitustakaan.

Potkuihin johti yhtiön hallitukselle lähetetty sähköposti, jossa Jylhämö esittää ehdotuksiaan Voiman toiminnan kehittämiseksi. Miksi tällainen oli liikaa?

Kirje ei ollut potkujen syy. Keskustelu oli jatkunut jo pitkään. Jylhämön ehdottamat vaihtoehdot sopeutukselle eivät olleet realistisia. Hän ilmaisi haluttomuutensa ryhtyä säästötoimiin, jollei avata keskustelua lehden osaomistuksen siirtymisestä osalle henkilökuntaa. Kassakriisissä se ei ollut todellinen vaihtoehto.

Omistuksen siirrosta päätoimittaja on puhunut eri yhteyksissä jyrkin äänenpainoin. Häneltä ei saatu konkreettista suunnitelmaa, miten lehti tätä kautta voisi turvata toimintansa.

Jylhämö kuitenkin kertoo alentaneensa omaa palkkaansa ja sanoo toimituksen ehdottaneen ainakin tilapäistä oman palkkansa tiputtamista.

Voiman päätoimittajalla on aina ollut valta tehdä annetun budjetin rajoissa itsenäisiä ratkaisuja. Vaikka taloustilanteen takia oli vaadittu nopeita ja yksilöityjä korjausliikkeitä, kulukehitys näytti etenevän päinvastaiseen suuntaan, riippumatta siitä miten päätoimittaja oli omaa työaikaansa ja palkkaansa kaventanut.

En ole ihan varma mitä mieltä Journalistiliitto olisi sellaisesta, että toimittajat tekisivät erillisdiilin, jossa palkkaa maksetaan se mitä kassassa on rahaa.

Jylhämön potkujen jälkeen Voimasta lähti muu toimitus. Miksi?

Toimituksen puolella koettiin toimitusbudjettiin kajoaminen tuomittavana. Osa näyttävän ulosmarssin tehneistä ei ollut meillä vakituisessa työsuhteessa.

Palataan lehdenteon etiikkaan. Irtisanoutuneet toimittajat kertovat, että eivät eroa mainitsemistasi budjettisyistä, vaan siksi, etteivät koe enää voivansa tehdä eettistä journalismia lehdelle, joka potkaisee päätoimittajan pihalle näin tylysti. Valehtelitko siis edellä?

En. Toki epäluottamus päätoimittajan erottamisesta oli kärjekkäästikin esillä. Samalla kuitenkin korostui huoli journalistisen tason ylläpitämisestä. Se toistuu myös julkisuuteen lähetetyissä toimittajien viesteissä.

Voimaa on tehty pienellä palkalla ja suurella intohimolla. Eikö irtisanomiset pitäisi jo siksikin hoitaa erityisellä empatialla?

Periaatteessa kyllä. Tässä tapauksessa jouduimme tekemään nopeita päätöksiä, jotta pystymme jatkamaan.

Vetoatte Jylhämön potkuissa luottamuspulaan. Luottamuspula ei Journalistiliiton juristien mukaan ole riittävä syy irtisanomiselle, varsinkaan ilman ennakkovaroitusta. Miten kommentoisit?

Minä en uskalla sanoa siihen mitään. Se on juristien asia.

Lue myös irtisanotun päätoimittaja Kimmo Jylhämön vastine.