Syyskuun 8. päivänä Suomen tietotoimiston pääomistaja Sanoma Media ilmoitti harkitsevansa STT:n palveluista luopumista uutismedioissaan eli Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa.
STT:n toimitus järkyttyi uutisesta. Myös sitä seurannut julkinen keskustelu on ollut toimitukselle raskasta seurattavaa, sanoo pääluottamushenkilö Hannu Aaltonen.
”Henkilöstö on kokenut äärimmäisen loukkaavaksi sen julkisen puheen, että tekemämme kaltaisia perusuutisia saisi netistä kyllä ilmaiseksikin.”
”Erityisen käsittämätöntä on, että näitä kommentteja tulee mediapäättäjiltä. Haluaisin heillekin muistuttaa, että ilmaista uutista ei ole olemassakaan, vaikka Meta niitä ilmaiseksi jakaisikin eteenpäin. Joku ne on tehnyt.”
Sanoman ilmoituksen jälkeen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ja päätoimittaja Pekka Mervola ovat kertoneet myös Keskisuomalaisen harkitsevan STT:stä luopumista, mikäli Sanoman lähtö supistaa STT:n tarjoamaa palvelua.
Julkinen keskustelu STT:n tulevaisuudesta on ollut vilkasta, mutta kovin uskottavaa mallia sen pelastamiseksi ei ole toistaiseksi löytynyt.
Vaikka ehdotuksia on esitetty, niille yhteistä on, että uutistoimistoa pitäisi tukea jonkun muun rahoilla kuin ehdottajan. Muutaman vuoden mittaista valtion antamaa siltatukea on ehdotettu, samoin sitä, että osa Ylen budjetista siirrettäisiinkin STT:lle.
Näyttää edelleen hyvin mahdolliselta, että STT:n tarina tulee lähikuukausina päätökseensä.
Aaltonen on työskennellyt STT:llä vuodesta 1999, ja ollut toimituksen luottamushenkilönä pariin otteeseen, yhteensä yli vuosikymmenen. Hän muistuttaa muun muassa elinkeinoelämän valtuuskunnan rankanneen tutkimuksessaan STT:n Suomen luotettavimmaksi tiedotusvälineeksi.
”Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset ovat huippua. Nyt olemme sitten saamassa kiitokseksi potkut”, Aaltonen sanoo.
Aaltosen mukaan nykyinen kriisi muistuttaa henkilökunnan näkökulmasta paljonkin vuoden 2017 tilannetta. Silloin STT:n kaatuminen oli erittäin lähellä. Uutistoimiston pelasti Sanoman paluu STT:n asiakkaaksi ja sen ryhtyminen STT:n pääomistajaksi.
Vaikka STT selvisi tuolloin, siitä on ammennettavissa nykytilanteeseen vain rajallisesti toivoa, Aaltonen sanoo.
”Tilanne on erilainen, koska silloinen pelastaja on nyt syössyt meidät kurimukseen. Julkisuudessa on esitetty monenlaisia suunnitelmia, joiden toimivuutta on vaikea arvioida.”
Aaltonen sanoo kaipaavansa Suomeen kunnollista mediapolitiikkaa. Uutisten tukkumyynti ei itsessään ole erityisen kannattavaa toimintaa missään päin maailmaa. Silti uutistoimistoja edelleen on melkein jokaisella läntisellä demokratialla. On hyvin yleistä, että ne rahoittavat toimintaansa valtion tuilla tai muilla toiminnoillaan kuin uutisilla.
Myös STT:n tulos on pysynyt plussalla esimerkiksi viestintäpalvelujen ansiosta. Pääomistaja Sanoma on kuitenkin ilmoittanut, että uutistoimintaa ei enää suostuta rahoittamaan muilla toiminnoilla.
”Se on aika jännä juttu, kun tällainen malli ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Pitäisi miettiä, onko uutisvälityksellä muutakin kuin rahallinen arvo”, Aaltonen sanoo.
”Riippumaton tiedonvälitys on kuin demokratia. Sitä pidetään itsestään selvänä, kunnes sitä ei enää ole. Näinä vihapuheen aikoina se on erityisen tärkeää.”
STT:n kriisi pakottaa myös sen juttuja käyttävät mediat miettimään tulevaisuuttaan
Aamulehden päätoimittaja Sanna Keskinen sanoo, että STT:n sisällöt pystytään kyllä paikkaamaan.
”Sanoman valtakunnalliset mediat seuraavat uutisagendaa jatkossakin. Sanomalla on mittava toimittajaresurssi, joka pystyy paikkaamaan STT:n myötä poistuvia juttuja.”
Keskinen vahvistaa, että konsernin omien juttujen yhä lisääntyvä ristiinkäyttö on yksi keino. Aamulehdelle STT:n luopumisesta syntyvä säästö tarkoittaa myös lisärekrytointeja. Lehden koti- ja ulkomaansivuilla julkaistaan nyt voittopuolisesti STT:n sisältöjä. Jatkossa sivut olisivat yhdistelmä Aamulehden omaa ja Sanoman yhteistä tuotantoa.
Sanoman toimitusjohtaja Pia Kalsta sanoi Suomen Lehdistölle, että STT:n jättämää aukkoa paikattaisiin osin myös tekoälyn avulla.
Keskinen korostaa, että kyse ei ole siitä, että tekoäly tekisi sisällöt STT:ltä ostettavien tilalle.
”Aamulehdelle se tarkoittaa erilaisia tekoälytyökaluja, joita on jo käytössäkin, esimerkiksi tehokkaampaan lähteiden haarukointiin liittyen.”
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kritisoi Sanoman päätöstä tuoreeltaan kolumnissaan kovin sanoin. Nyt Keskisuomalainenkaan ei enää ole varma, käyttääkö STT:tä jatkossa.
”Jatkamme kyllä sen asiakkaana mieluusti, jos STT säilyy nykyisen kaltaisena. Pidämme STT:tä tärkeänä”, Mervola sanoo Journalistille.
Mervolan mukaan median yhteisvastuu STT:n ylläpitämisessä on mahdollistanut sille verrattain laajan ja neutraalin uutisseurannan. Samaan aikaan tiedotusvälineiden omassa tarjonnassa korostuvat tunteisiin vetoavuus ja hätkähdyttävyys.
”Verkkomaailmassa neutraalius on kääntynyt osin STT:tä vastaan. Sen yhteiskunta on nyt menettämässä”, Mervola sanoo.
Mervola pohtii sitä, voiko mediatalojen yhteisvastuu nykymarkkinataloudessa olla mahdollista.
”Selviytymistaistelussa optimoidaan omia etuja ja solidaarisuus katoaa.”
Keskisuomalaiselle osaratkaisuna toimii konsernin oma yhteistoimitus Uutissuomalainen. Se perustettiin vuonna 2017 osaltaan juuri konsernin omavaraisuusasteen lisäämiseksi STT:n silloisessa kriisissä, Mervola muistuttaa.
Jos STT:n palveluista joudutaan luopumaan, Uutissuomalainen voi palkata Mervolan mukaan ainakin toistakymmentä uutta työntekijää.
”Samaa aihealueiden laveutta emme toki saavuttaisi.”
Keskisuomalaisen lehdet käyttävät päivittäin noin 180 STT:n juttua 90 aiheesta.
Mervolan mukaan realistisia skenaarioita STT:n pelastamiseksi ei ole tullut julkisessa keskustelussa esiin.
Mervola ei pidä realistisena sitäkään aiemmin esittämäänsä ajatusta, että Ylen rahoituksesta osa siirrettäisiin STT:lle. Muun muassa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on pitänyt tällaista vaihtoehtoa mahdollisena.
Ylen toimitusjohtajana lokakuun alussa lopettanut Merja Ylä-Anttila uskoi syyskuun lopussa, että Ylen rahoitukseen liittyvä prosessi ei ole kaikilla ideoijilla kovin tarkasti tiedossa.
”En ihan heti usko, että juuri voimaan tullutta uutta Yle-lakia avattaisiin nyt uudestaan.”
Suomen Lehdistön STT-jutussa yhdeksi osaratkaisuksi nostetiin se, että Yle itse ottaisikin ”uutistoimistomaisemman” roolin ja alkaisi välittää juttujaan myös muulle medialle. Yle on kokeillut tällaista pienimuotoisesti ja tehnyt juttuyhteistyötä muun muassa Landsbygdens Folkin ja Maaseudun Tulevaisuuden kanssa.
”Tie löytyy, jos on tahtoa. Pitäisi ensin selvittää, haluaako kaupallinen media tällaista yhteistyötä Ylen kanssa”, Ylä-Anttila sanoo.
”Toiminnan laajentumiseen liittyy aina Yle-lain muuttaminen, joten se ei olisi helppo tai nopea ratkaisu.”
Ratkaisu saattaisi vaatia Medialiitolta uudenlaista suhtautumista Ylen tuottamiin tekstisisältöihin. Tähän saakka se on ajanut niiden rajoittamista.
”Se olisi yksi ratkaistava asia”, Ylä-Anttila sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Kaleva Median Juha Laakkonen ja Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi haluavat pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa. Pelkkä maakuntahenki siihen ei riitä.
- Media käsittelee vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed
- Tekoälysisällöt opettavat yleisön epäilemään, eikä se ole vain hyvä
- Toimitusosasto on yhteisöllisyyden ja virkistyksen paikka