Yleläisten kesä meni odottavissa tunnelmissa, koska Yleisradion rahoitusta ratkovan parlamentaarisen työryhmän työ on viivästynyt pahasti. Alun perin työryhmän piti päästä ratkaisuun toukokuun loppuun mennessä, sitten juhannukseksi. Heinäkuussa uutisoitiin sovun olevan lähellä. Sitä ei kuitenkaan syntynyt.
”Lomilta palatessani ensimmäinen tapaa-mani kollega kysyi, miten arvelen rahoituksen ratkeavan. Epävarmuus on vaikuttanut ilmapiiriin aina vain enemmän”, Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Mikko Martikainen sanoo.
Epävarmuus tulevien leikkausten suuruudesta painaa yleläisiä edelleen.
Perussuomalaiset ja kokoomus vaativat alun perin Ylen 580 miljoonan euron vuosibudjettiin jopa 120 – 150 miljoonan euron leikkauksia.
Martikaisen mukaan henkilöstö on huolissaan sekä omista että työkavereiden työpaikoista, freelancereiden toimeentulosta, jopa koko Ylen tulevaisuudesta.
Mediatietojen mukaan Yle-työryhmän heinäkuinen esitys olisi jäädyttänyt Yle-veron indeksikorotuksen ja nostanut Ylen maksamaa arvonlisäveroa. Vaikutus Ylen vuosibudjettiin olisi ollut yli 50 miljoonaa euroa.
Martikaisen mukaan päätös olisi aiheuttanut suuria leikkauksia Ylen toimintoihin.
”Nuo ovat isoja summia, vaikka toisinkin haluttiin mediassa esittää”, Martikainen sanoo.
”Siltikin toivomme jo jonkinlaista yksimielistä ratkaisua, että epävarmuus loppuisi.”
Myös Ylen ohjelmatyöntekijät (YOT) toivoi 8. elokuuta julkaistussa tiedotteessaan mieluummin laihaa sopua kuin parlamentaarisen päätöksentekotavan loppua. Se ”on taannut Ylelle parhaat mahdollisuudet puolueettomaan ja poliittisista suhdanteista riippumattomaan toimintaan”, tiedotteessa todetaan.
YOT:n puheenjohtajan Antti Laakson mukaan on väärinkäsitys, että Ylestä löytyisi leikattavaa helposti.
”Ajatus indeksitarkistuksilla lihovasta rahasyöpöstä on väärä”, Laakso sanoo.
”Sen 20 vuoden ajan mitä olen Ylessä ollut, toimintaa on koko ajan tehostettu.”
Kaupallinen media on pääkirjoitussivuillaan yhtynyt hallituspuolueiden leikkausvaatimuksiin. Mikko Martikainen näkee kirjoituksissa tarkoitushakuisuutta.
”Ketään ei haittaa, jos Ylestä keskustellaan asia-argumentein”, Martikainen sanoo.
”Mutta tunnen surua, jos väittämät ovat epätarkkoja. Olen ylpeä yleisradiolainen. On ikävää, jos Yleä mustamaalataan tarkoituksella.”
Paitsi Ylen rahoituksesta, kesän aikana on keskusteltu Ylen henkilöstölleen järjestämistä monimuotoisuuskoulutuksista. Muun muassa iltapäivälehtien kolumneissa on esitetty koulutusten ajavan vihervasemmistolaista, esimerkiksi sukupuolivähemmistöjä suosivaa agendaa. Niiden on väitetty olevan yleläisille pakollisia.
Mikko Martikaisen mukaan keskustelu vilisee väärinymmärryksiä. Monimuotoisuuskoulutukset kuuluvat nykypäivän vastuulliseen liike-elämään, Martikainen sanoo.
”Yle toteuttaa lisäksi omistajan eli valtion edellyttämää vastuullisuusohjelmaa. Meillä järjestetään henkilöstölle paljon erilaisia koulutuksia, mikä on todella hyvä asia. Minulle tarjottiin viime keväänä kahden tunnin monimuotoisuusluentoa, kesäkuussa oli yksi iltapäivä. Näihin osallistuminen oli vapaaehtoista.”
Yle järjestää huomattavasti enemmän koulutuksia muun muassa tekoälystä, Martikainen huomauttaa.
Antti Laakso sanoo, ettei tunnista työnantajaansa julkisesta keskustelusta.
”Monimuotoisuuskoulutusten tarkoitus ei ole minkään ideologian edistäminen. On hyödyllistä, että henkilöstöä autetaan miettimään esimerkiksi sitä, pääsevätkö keskiasteen koulutuksen suorittaneet, pääkaupunkiseudun ulkopuolella elävät miehet Ylen sisällöissä riittävästi esille. Meidänhän tulisi palvella kaikkia suomalaisia.”
Laakso sanoo, että Ylen journalisteille omien ideologisten näkökantojen ajaminen olisi sekä epäammattimaista että mahdotonta.
”Se loppuisi kyllä nopeasti.”
Pääluottamushenkilö Martikaisen mukaan koulutuskohusta ei kuitenkaan ole muodostunut rahoitusveivauksen veroista painolastia.
”En ole kuullut tästä juurikaan talossa keskusteltavan.”
Panu Pokkinen kiittelee henkilöstön jaksamista
Ylen Urheilu ja tapahtumat -yksikön johtaja Panu Pokkinen seuraa vuoden 2025 alkuun mennessä Jouko Jokista Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaavana päätoimittajana. Pokkinen kiittelee henkilöstön jaksamista viime aikojen ulkoisten paineiden puristuksessa.
”Ihmisten työtä on kyseenalaistettu vahvastikin. Henkilöstökyselyissä ei kuitenkaan ole ollut merkittävää muutosta jaksamisessa”, Pokkinen sanoo.
”Joskus tällainen epätietoisuus voi olla yhdistäväkin tekijä, mutta totta kai epävarmuus hiertää taustalla.”
Pokkinen myöntää, että Ylen johto ei ole aina saanut näkökantojaan riittävän hyvin esille julkisessa rahoituskeskustelussa.
”Mutta medialla on tietenkin oikeus omiin näkökulmavalintoihinsa.”
Manu Haapalainen
