Näin työryhmä uudistaisi Journalistin ohjeita –”Pyrimme selkeyteen”

Journalistin ohjeiden päivitystyö etenee. Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys Jusanek julkaisi tiistaina 6. helmikuuta ehdotuksensa uudistetuiksi ohjeiksi. Ehdotuksen on laatinut Jusenekin tarkoitusta varten nimeämä työryhmä.

Suurin muutos voimassa oleviin Journalistin ohjeisiin ovat ehdotuksen neljä täysin uutta kohtaa.

---

Ensimmäinen uusista kohdista koskee journalismin ulkoisen rahoituksen määrittelyä ja sen säätelyä. Kohdassa korostetaan, että eron kaupallisen yhteistyön ja esimerkiksi apurahalla tuetun journalismin välillä on säilyttävä selvänä. Ulkopuolisesta rahoituksesta tulisi jatkossa kuitenkin aina kertoa yleisölle.

”Näimme tässä ajankohtaisen keskustelunaiheen”, sanoo uudistustyöryhmän puheenjohtaja, STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.

”Sponsoroidusta toimituksellisesta sisällöstä on keskusteltu länsimaissa jo jonkin aikaa: Pohdimme, miten ulkopuolinen rahoittaja pitää ilmoittaa, jos toimituksellisella sisällöllä sellainen on.”

Työryhmän ehdotuksessa linja on selkeä: rahoittaja olisi ilmoitettava aina, oli kyse sitten sponsorista, stipendirahoitteisesta journalismista, tai mistä tahansa ulkopuolisesta rahasta.

Toinen uusi kohta käsittelee julkaistuihin juttuihin tehtäviä merkittäviä muutoksia. Ehdotuksen mukaan muutokset olisi jatkossa merkittävä juttuihin samalla tavalla selkeästi kuin virheiden korjaukset.

”JSN sitten linjaa, mikä on asiasisällön kannalta olennainen muutos, jos kanteluita tulee”, Holopainen sanoo.

”Selkeintä on kysyä, mikä on yleisön kannalta olennainen muutos tai täydennys: mitä yleisön tulee tietää.”

---

Kolmas uusi kohta tuo ohjeisiin uudenlaisen turvallisuusnäkökulman. Ehdotetussa kohdassa kiinnitetään huomio siihen, että kenenkään henkeä tai terveyttä ei pidä toimitustyössä tarpeettomasti vaarantaa.

Tällä viitataan uutisointia koskevaan harkintaan muun muassa panttivankitilanteissa, onnettomuustapauksissa ja kriisialueilla. Ohjeen tarkoitus ei ole julkaisuvapauden kaventaminen vaan toimituksissa jatkuvasti tehtävän julkaisuharkinnan tuominen näkyviin, uudistustyöryhmän tiedotteessa todetaan.

Onko vaarana, että esimerkiksi viranomaiset tulkitsevat ohjetta niin, että antavat toimituksille aiempaa kitsaammin tietoja akuuteista vaara- ja kriisitilanteista?

”Journalistin ohjeita ei ole tehty viranomaistoiminnan ohjeeksi, ja olisi oman keskustelunsa paikka, jos vaikkapa poliisi alkaisi näitä soveltaa”, Holopainen sanoo.

”Emme halua jättää toimituksellista harkintaa piiloon, vaikka olisikin mahdollisuus, että viranomainen alkaa tulkita ohjeita puolestamme.”

Tärkeää on toimitusten sisäisen harkinnan tekeminen näkyväksi muun yhteiskunnan silmissä, hän korostaa.

”Se voisi olla luottamusta lisäävä elementti.”

Holopainen huomauttaa, että teemasta keskusteltiin toimituksissa muun muassa Ranskan taannoisten terrori-iskujen liveraportointiin liittyen. Varovaisuusperiaate ei kuitenkaan liity pelkästään liveraportteihin.

”Media käyttää tällaista harkintaa paljon muutenkin”, Holopainen sanoo.

”Jemenin panttivankidraamassa vankien nimiä ei kerrottu julkisuuteen, vaikka ne olivat tiedossa. Valtiovierailujen ohjelmasta ei kerrota etukäteen kaikkea mitä tiedetään. Tai ajatellaan kuvia sotatoimialueelta. On oltava tarkkana mitä niissä näkyy, ja tarkkana esimerkiksi kuvien metatietojen poistamisesta.”

Työryhmän tiedotteen mukaan teemasta ei kuitenkaan ole juuri käyty yleistä keskustelua. Miksi ei?
”Olemme ehkä Suomessa eläneet sen verran rauhallisissa oloissa”, Holopainen sanoo.

”Onkin mielestäni hyvä miettiä nämä asiat näin hyvän sään aikana.”

---

Neljäs uusi kohta käsittelee jo julkaistujen toimituksellisten sisältöjen poistamista.

”Selvästi julkaisuajankohdan jälkeen tehtäville poistoille pitää olla journalistisesti kestävät perusteet”, tiedotteessa todetaan.

”Tämä kohta ei luo uutta sääntelyä”, Holopainen huomauttaa.

”Sisältöjen poistamisesta on jo olemassa JSN:n lausuma. Mutta olemme tavoitelleet uudistustyössä selkeyttä.  Ajatus on, että Journalistisin ohjeisiin tuotaisiin kaikki olennainen velvoittava JSN:n sääntely, jolloin ohjeiden lukeminen useimmiten riittää”

Holopaisen mukaan pyyntöjä aineiston poistamisesta tulee toimituksiin aiempaa enemmän.

”Yleisö on sinänsä ihan ymmärrettävästi eri tilanteissa ja eri perusteilla kysymässä, että voisiko tämän poistaa. Lähtökohtana on, että toimitukselliset sisällöt ovat historiaa, jonka saa poistaa vain erityisen painavista syistä.”

---

Työryhmän ehdotus Journalistin ohjeiksi pitää sisällään myös monia muutoksia ja täsmennyksiä olemassaoleviin kohtiin. Niihin voi tutustua oheisesta taulukosta.

Ehdotus uusiksi Journalistin ohjeiksi on nyt kommenttikierroksella JSN:n jäsenyhteisöillä, kuten Journalistiliitolla ja tiedotusvälineillä.

Uudet Journalistin ohjeet on tarkoitus julkaista 27. toukokuuta. Journalistin ohjeita uudistavaan työryhmään kuuluvat Minna Holopaisen lisäksi Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi, toimittaja ja viestintäyrittäjä Pasi Kivioja, Ylen Uutisdeskin päällikkö Katariina Luoma, Helsingin yliopiston dosentti Henrik Rydenfelt, toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty, Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Margareta Salonen ja tutkija ja Ylen toimittaja Olli Seuri. Työryhmän sihteerinä toimii JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen.

Näitä muutoksia työryhmä ehdottaa Journalistin ohjeisiin

TYÖRYHMÄN EHDOTUS	Voimassa olevat Journalistin ohjeet
JOHDANTO   Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa sekä edistää yleistä keskustelua journalistisesta työstä ja sen periaatteista.   Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä ja toimituksellista sisältöä kaikissa toimituksen käyttämissä julkaisukanavissa. Toimituksellisella sisällöllä tarkoitetaan toimituksen laatimaa, tilaamaa, muokkaamaa tai esille nostamaa aineistoa riippumatta siitä, miten tai millä teknologialla se on tuotettu. Yleisön tuottamaa sisältöä käsitellään erikseen ohjeiden liitteessä. Journalistin ohjeet on laadittu alan itsesääntelyä varten. Kuka tahansa voi kannella Julkisen sanan neuvostolle (JSN), jos arvioi itsesääntelyyn sitoutuneen median rikkoneen Journalistin ohjeita. Ohjeita rikkoneen median on julkaistava JSN:n antama huomautus. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.	JOHDANTO Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.
AMMATILLINEN ASEMA
1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.	1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
2. Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.	2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa journalistista työtä.	3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hän ei esimerkiksi saa käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus tai oma kaupallinen yhteistyö, eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.	4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
5. Omalle medialle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita käsiteltäessä asiayhteys on tehtävä yleisölle selväksi.	6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
6. Journalistilla on oikeus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.	5. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.
TIETOJEN HANKKIMINEN JA JULKAISEMINEN
7. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.	8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
8. Työtä tehdessään journalistin on ilmoitettava ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti saa tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.	9. Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.
9. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.	10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
10. Toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää journalistista tapaa. Kun käytetään toisen julkaisemia tietoja, lähde on mainittava riippumatta siitä, missä tiedot on julkaistu.	7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä. Yksityiskohtia tai tapahtumia ei saa sepittää, eikä kuvaa tai ääntä saa käyttää harhaanjohtavasti.	11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Toimituksen on kerrottava käyttämistään lähteistä mahdollisimman avoimesti, jotta myös yleisöllä on mahdollisuus arvioida lähteiden käyttöä.	12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
13. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömän lähteen käyttö lähdesuojaa vaarantamatta sekä avattava miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.	14. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
14. Uutisen saa julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Tällöin raportointia asioista ja tapahtumista on täydennettävä, kun uutta olennaista tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.	13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate, eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia.	15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
16. Piilomainonta on torjuttava. Mainosten ja kaupallisen yhteistyön on erotuttava toimituksellisesta aineistosta yleisölle selkeällä tavalla. Mainos ja kaupallinen yhteistyö sekä sen maksaja tai tilaaja on tuotava selvästi esiin.	16. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.
17. Toimituksellisella sisällöllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja, mutta silloin rahoittaja on tuotava esiin.  Jos rahoittaja vaikuttaa aihepiiriä tarkempiin sisältöä koskeviin ratkaisuihin kuten näkökulmiin tai haastateltavien valintaan, kyse ei ole toimituksellisesta sisällöstä vaan kaupallisesta yhteistyöstä tai mainonnasta.	———————
HAASTATELTAVAN OIKEUDET JA SAMANAIKAINEN KUULEMINEN
18. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos  haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava ei tunne median toimintatapoja tai on selvästi haavoittuvassa asemassa.	17. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
19. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.	18. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
20. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai käsillä on uutta tietoa, jonka valossa julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.	19. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.
21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.	21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, tulee erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta kuulla jälkeen päin. Jos tämä ei onnistu, tulee hänen oma kannanottonsa julkaista mahdollisimman nopeasti ilman asiattomia lisäyksiä. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, tulee sen korjaamisesta neuvotella ja pyrkiä julkaisemaan olennainen sisältö asiallisessa muodossa. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.	22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa. 23. Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä. 24. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon. 25. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
IHMISARVO, YKSITYISYYS JA JULKISUUS
23. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta, terveydentilaa, perhesuhteita tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei myöskään saa tuoda esiin asiattomasti tai halventavasti.	26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
24. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja saa julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Tämä koskee myös nimeämättömiä mutta tunnistettavia henkilöitä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvaa tai ääntä käytettäessä.	27. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
25. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.	29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
26. Julkistakin aineistoa julkaistaessa on otettava huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä tai selvästi haavoittuvassa asemassa olevia koskevia asioita.	30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
27. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan hienotunteisesti ja turvallisuutta vaarantamatta.	28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
28. Uutisoinnissa on noudatettava varovaisuutta, jotta kenenkään henkeä ja terveyttä ei tarpeettomasti vaaranneta.	—————–
OIKEUDENKÄYNNEISTÄ JA RIKOKSISTA UUTISOINTI
29. Oikeudenkäyntien sekä rikosten esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana ei saa asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.	35. (….)Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
30. Kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä, epäillyn tai syytetyn nimen, kuvan tai muiden tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on oltava varovainen.	32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä
31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja saa julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.	31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.
32. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin paljastavia tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä tule julkaista.	34. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.   33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.
33. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka.	35. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. (…)
VIRHEEN KORJAUS JA JULKAISUN JÄLKEISET MUUTOKSET
34. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikilla julkaisualustoilla, joilla virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Tarvittaessa toimituksen on korjausten lisäksi julkaistava uusi juttu, jossa virheet yksilöidään. Median on kerrottava yleisölle, miten virheistä voi ilmoittaa tai miten toimitukseen saa yhteyden.	20. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
35. Yleisölle on korjausten lisäksi kerrottava myös muista julkaistuun juttuun tehdyistä muutoksista, jotka muuttavat asiasisältöä olennaisesti.	—————
36. Verkkoalustoilla aiemmin julkaistua toimituksellista sisältöä ei saa poistaa kuin erityisen painavista syistä. Selvästi julkaisuajankohdan jälkeen tehtävälle poistolle on oltava journalistisesti kestävät perusteet.	—————–
Liite: Yleisön tuottama sisältö median käyttämillä verkkosivuilla ja -alustoilla	Liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla
Tämän liitteen periaatteet koskevat median toimintaa suhteessa yleisön tuottamaan sisältöön, jota ei pidetä toimituksellisena sisältönä. Periaatteiden tarkoitus on tukea yleisön vastuullista sananvapauden käyttöä. Neuvosto ja sen puheenjohtaja voivat käsitellä toimituksen toimintaa yleisön tuottaman sisällön ylläpitäjänä median hallinnoimilla verkkosivuilla ja median käyttämillä verkkoalustoilla, kuten sosiaalisessa mediassa. Periaatteiden velvoittavuus on yhtäläinen Journalistin ohjeiden kanssa.	Tämä liite on laadittu Journalistin ohjeiden täydennykseksi. Liitteen painoarvo ja velvoittavuus ovat samanlaisia kuin Journalistin ohjeilla. Liite sitoo kaikkia Julkisen sanan neuvoston taustayhteisöjen jäseniä ja muita perussopimuksen allekirjoittajia. Liite ja muutokset siihen vahvistetaan Journalistin ohjeiden tavoin yksimielisesti JSN:n kannatusyhdistyksessä. Liitteen erityisluonteella halutaan korostaa eroa Journalistin ohjeisiin, jotka koskevat toimituksellista sisältöä. Sillä tarkoitetaan toimituksen laatimaa, tilaamaa, käsittelemää sekä journalistisin perustein julkaistavaksi valitsemaa tai journalistisesti korostamaa aineistoa. Liite koskee yleisön tuottamaa sisältöä tiedotusvälineiden ylläpitämillä verkkosivuilla. Sitä ei pidetä toimituksellisena aineistona. Neuvosto ja puheenjohtaja  voivat käsitellä  toimituksen  toimintaa  yleisön  tuottamaa  aineistoa  sisältävien verkkopalstojen ylläpitäjänä vain niiltä osin, onko toimitus noudattanut liitteen periaatteita. Liitteen periaatteita sovellettaessa ennakko- ja jälkimoderoituja yleisön verkkopalstoja käsitellään samanarvoisesti. Liitteeseen on päädytty myös tarkoituksenmukaisuussyistä. Journalistin ohjeita on uudistettu 6-13 vuoden välein. Verkkomaailma muuttuu ja kehittyy erittäin nopeasti. Liitettä voidaan sen erityisluonteen vuoksi muuttaa avaamatta Journalistin ohjeita.
L1. Toimituksellisen sisällön ja yleisön tuottaman sisällön välinen raja on pidettävä selvänä.	5. Yleisölle varattujen palstojen ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä tiedotusvälineiden verkkosivuilla.
L2. Toimitus vastaa yleisön tuottaman sisällön seuraamisesta ja moderoinnista riippumatta siitä, miten moderointi on käytännössä järjestetty. Lapsille ja nuorille suunnattuja verkkosivuja ja -alustoja on seurattava erityisen huolellisesti. Toimituksen on suotavaa esitellä moderoinnin periaatteet yleisölle.	3. Lapsille ja nuorille suunnattuja verkkopalstoja on valvottava erityisen huolellisesti.
L3. Yleisön tuottamaa sisältöä sisältävillä verkkosivuilla ja -alustoilla yleisölle on varattava mahdollisuus ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä. Toimituksen on tuotava käyttämillään verkkoalustoilla esiin, mitä kautta ilmoituksen voi tehdä. Ilmoituksesta on saatava kuittaus, jos kuittausten lähettäminen on kohtuudella järjestettävissä.	4. Yleisölle on varattava mahdollisuus ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä niin, että ilmoittaja saa siitä vahvistuksen.
L4. Toimituksen on pyrittävä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Tällaiset sisällöt on poistettava viipymättä, kun ne tulevat toimituksen tietoon. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt. Toimituksen on noudatettava harkintaa siinä, millaisista aiheista se mahdollistaa yleisön kommentoinnin.	1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt. 2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.