Media-ala

Erja Yläjärvi: Hesarin monimutkainen organisaatio on pakko selkeyttää

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan lehden organisaatio on printtiajalta.

”Ainahan nämä ilmoitukset tulevat henkilöstölle järkytyksenä”, pääluottamushenkilö Lilli Korhonen sanoo.

”Ehkä tässä tapauksessa yllätys ja shokki eivät olleet ihan yhtä suuria kuin aiemmissa muutosneuvottelutilanteissa. Osa varmaan aavistelikin, että tällaista voi olla tulossa.”

Sanoma Media ilmoitti tiistaina 27. helmikuuta aloittavansa muutosneuvottelut Helsingin Sanomissa sekä B2B-liiketoimintayksikössään. Helsingin Sanomissa neuvottelut voivat johtaa enimmillään 20 työsuhteen päättymiseen, B2B-yksikössä kahdenkymmenen viiden.

Korhosen mukaan hesarilaisille ei tässä vaiheessa ole selvää, mihin mahdolliset irtisanomiset olisi toimituksen sisällä tarkoitus kohdentaa.

Helsingin Sanomien syyskuussa 2023 aloittanut vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi on julkisuuteen antamissaan kommenteissa profiloitunut muutosjohtajaksi.

Hesarissa on osittain osattu varautua siihen, että jotakin voi olla tulossa”, Korhonen sanoo.


Sanoman muutosneuvottelutiedotteessa todetaan, että kirjoittavia toimittajia ei ole tarkoitus vähentää vaan päinvastoin lisätä. Mihin kirjoittajia siis lisätään ja keistä vastaavasti halutaan luopua?

Erja Yläjärvi ei anna suoraa vastausta. Hänen mukaansa neuvottelujen taustalla on Hesarin toimituksen organisaation ”äärimmäinen” monimutkaisuus.

”Meillä on edelleen olemassa painetun lehden aikainen organisaatio. Kymmenen vuoden takaisten muutosneuvottelujen jälkeen Hesarille on tullut monenlaista uutta tekemistä. Se on johtanut siihen, että managerirooleja on todella paljon”, Yläjärvi sanoo.

”Tavoite on yksinkertaistaa organisaatiota. Tämä ei tietenkään ole kritiikkiä keitään johtajiamme kohtaan. Vanhoja rakenteita ei vain ole pystytty purkamaan, samaan aikaan kun digimuutosten myötä on alettu rakentaa uutta.”

Helsingin Sanomien uutisen mukaan lehden on yllättänyt se vauhti, millä lukijat siirtyvät painetun lehden lukemisesta digitaaliseen Hesariin.

”Meillä on säästötarve, mutta haluamme tosiaan kasvattaa kirjoittajien määrää”, Yläjärvi sanoo.

Sanoman tiedotteen mukaan Helsingin Sanomat satsaa jatkossa muun muassa politiikkaan, talouteen ja kirjallisuuteen. Mitä siis vastaavasti vähennetään?

”Nuo ovat esimerkinomaisia painopistealueita”, Yläjärvi sanoo.

”Aihepiireissämme ei ole mitään sellaisia, mitä pitäisi jättää pois tai keksiä tilalle kokonaan uusia. Se missä työ vähenee, käydään tietysti läpi alkavissa neuvotteluissa. Mutta kuten aiemmin olen sanonut, tekemisemme painopistealueina tulevat olemaan muun muassa Suomi ja pääkaupunkiseutu.”

Helsingin Sanomat ilmoitti tammikuussa Nyt-liitteensä lakkauttamisesta. Yläjärvi ei halua ottaa julkista kantaa siihen, onko tarkoitus hankkiutua eroon muista alabrändeista, kuten HS Visiosta.

”Olen sanonut toimituksellekin, että tavoitteena on yksi yhtenäinen Helsingin Sanomat. Mutta alabrändien tarkastelu on erillinen kysymys eikä liity suoraan näihin neuvotteluihin.”

Neuvottelujen yhteydessä Helsingin Sanomat siirtyy kolmesta päätoimittajasta kahteen. Syventävien sisältöjen päätoimittaja Laura Saarikoski irtisanoutui Hesarista eilen tiistaina.

Miten ja miksi päädyttiin juuri syventävien sisältöjen päätoimittajan lähtöön?

”Olemme keskustelleet Lauran kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, ja hän on irtisanoutunut, koska erillinen syventävien sisältöjen linja lakkaa”, Yläjärvi sanoo.

”Uudessa mallissa meillä on kaksi päätoimittajaa, joka on perusteltu määrä.”


Laura Saarikoski sanoo lähtevänsä Hesarista hyvällä mutta haikealla mielellä.

”Nyt kun erillinen syventävien sisältöjen linja ja sen päätoimittajuus lakkautetaan, on luonteva hetki etsiä uusia tehtäviä muualta”, Saarikoski sanoo.

”Olen saanut tehdä Suomen parasta journalismia Suomen parhaiden toimittajien kanssa Suomen parhaassa mediassa. Olen saanut tehdä täällä 20 vuoden ajan pelkkiä hyviä hommia. Olen luottavainen sekä oman tulevaisuuteni että Hesarin suhteen.”

Saarikoski sanoo, ettei ole huolissaan myöskään Hesarin syventävien sisältöjen puolesta.

”Eihän Hesaria voi edes kuvitella ilman niitä. Se on lehden lisäarvon ytimessä, kun kaikki tekevät uutisvirtaa. Tilaajat haluavat maksaa nimenomaan perehtyneestä, analyyttisestä ja tutkivasta sisällöstä.”

”Organisatorinen jako erilliseen uutislinjaan ja syventävään linjaan on melko tuore ja tullut osastojaon päälle”, Erja Yläjärvi sanoo.

”Joudumme jatkuvasti miettimään, onko jokin asia syventävää vai uutista. Kuten linjajakoa edeltävänä aikana, tulemme tekemään Hesarissa paljon tutkivaa, taustoittavaa ja syventävää journalismia. Pikemminkin pyrimme eroon uutissähkeistä joissa ei tehdä omaa erottuvaa tiedonhankintaa.”