Israelia ja Palestiinaa käsittelevät journalistit saavat jatkuvasti osakseen häirintää ja uhkailua. Kun lokakuussa väkivalta alueella kiihtyi, kiihtyi myös suomalaisten toimittajien häiriköinti.
Journalisti haastatteli kahta toimittajaa, jotka ovat saaneet hiljattain paljon vihapostia ja joita on mustamaalattu sosiaalisessa mediassa. Molemmat esiintyvät jutussa tunnistamattomina, koska pelkäävät saavansa osakseen lisää häirintää.
Toimittajista ensimmäinen joutui silmätikuksi raportoituaan palestiinalaisten suhtautumisesta Hamasin hyökkäykseen.
”Henkilöhistoriastani levitettiin somessa väärää tietoa ja puolueettomuuttani yritettiin näin kyseenalaistaa. Minut leimattiin Hamasin tukijaksi”, toimittaja sanoo Journalistille.
Myös toista toimittajaa syytettiin puolueellisuudesta, kun hän oli tehnyt jutun gazalaisten ahdingosta Israelin pommittamalla alueella.
”Someen ja sähköpostiin on tullut henkilökohtaisuuksiin meneviä vihaviestejä, joissa väitetään, että poliittisesti ja uskonnollisesti olen muka valinnut puoleni. Minua on uhkailtu työpaikan menettämisellä ja kerrottu, että asuinpaikkani on heillä tiedossa.”
Vihakampanjat uuvuttavat. Niillä on myös seurauksia työhön: toimittaja on ahdistelun takia saattanut siirtää jutuntekoa myöhemmäksi, tai kollega on saattanut viimeistellä jutun antaakseen häiriköidylle hengähdystauon. Jutut eivät kuitenkaan ole jääneet julkaisematta, eikä ahdistelu ole johtanut sensuuriin.
Soittokierros toimituksiin paljastaa, että Israel-Palestiina-uutisointia koskevan asiattoman palautteen määrä on lisääntynyt. Varsinaista uhkailujen vyöryä ei kuitenkaan ole havaittu, eikä toimituksiin kohdistu erityistä turvallisuusuhkaa.
”Israel-Palestiina-teemasta tulee aina voimakasta palautetta, mutta en ole ainakaan vielä havainnut lehteen tai toimittajiin kohdistuvaa uhkailua”, sanoo Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski.
Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen esittää hieman kielteisemmän tilannearvion.
”Kun maailmalla tapahtuu karmeuksia, totta kai kommentointi kärjistyy. Viime viikkoina on tullut tavallista enemmän kovaa palautetta ja jopa uhkaukseksi tulkittavia viestejä”, Jokinen sanoo.
Perinteisesti suurin osa kaikkein kiihkeimmistä viesteistä tulee suomalaisilta Israelin tukijoilta, usein kristityiltä. Puolueeton toimittaja saa herkästi otsaansa antisemitistin leiman. Tätä mieltä on suuri osa tähän artikkeliin haastatelluista journalismin ammattilaisista.
”Sanoisin, että Israelin-Palestiinan tilannetta koskevasta hyökkäävästä palautteesta noin kolme neljäsosaa tulee Israelin tukijoilta”, Jokinen arvioi.
Jokinen kertoo, että Ylen valmius- ja varautumistasoa on korotettu tilanteen vuoksi. Muissa maissa toimittajat ovat joutuneet vaarallisiin tilanteisiin uutisoidessaan Israel- tai Palestiina-aiheisista mielenosoituksista. Jokinen ei kerro yksityiskohtia siitä, mitä varautumistason nostaminen käytännössä tarkoittaa, mutta toteaa, että valmius henkilösuojaukseen on herkempi ja että mielenosoituskeikoilla pyritään normaalia suurempaan varovaisuuteen.
Eräs aiheesta kirjoittanut toimittajamies kertoo, että hän ei ole saanut osakseen maalittamista tai uhkailua. Hän kuitenkin arvelee, että naisia painostetaan enemmän kuin miehiä.
”Keski-ikäisille miehille lähinnä lällätellään, kun taas nuorille toimittajanaisille lähetetään terveyteen ja henkeen kohdistuvia uhkauksia”, toimittaja sanoo.
Iltalehden ulkomaantoimituksen uutispäällikkö Joonas Lehtonen tekee kyselykierroksen toimituksessaan ja päätyy samaan johtopäätökseen.
”Toimittajanaiset ja etenkin nuoret naiset saavat muita enemmän vihaviestejä tästä aiheesta. Heihin kohdistuu henkilöön käypää, halventavaa puhetta”, Lehtonen sanoo.
Suomalaisissa toimituksissa ei yleisesti ottaen pelätä väkivallan uhkaa, mutta ilmassa on kieltämättä jännitteitä. Yle Uutisten Jokinen on ilmapiiristä huolissaan.
”Ei ole merkkejä siitä, että toimittajien fyysistä koskemattomuutta uhattaisiin, mutta sellaiseenkin pitää varautua. Ja kun toimittajiin kohdistuu uhkaa, median pitää puhua näistä kokemuksista avoimesti ja keskustella yhdessä toimintatavoista. Paksunahkaisuus ei ole tässä asiassa hyve.”
Artikkelia varten on haastateltu myös Ylen henkilöstöjohtaja Eija Hakakaria.
Muokkaus 1.11.2023 klo 14.46: Lisätty tieto Ylen varautumistason nostamisesta.
