Työelämä

Maikkari roikotti kesätöitä hakenutta haastattelun jälkeen kaksi kuukautta, Iltalehti kuukauden

Pekka Luokkala uskoo, ettei ole ainoa, joka on joutunut roikotetuksi toimitusten kesätyöhauissa.

Kun toimitukset kilpailevat parhaista kesätyöntekijöistä, halutuimmat hakijat voivat kuulla valinnastaan nopeasti.

Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Panu Uotila kirjoitti maaliskuussa Suomen Lehdistössä, kuinka haastatteluja tehtiin tänä vuonna rekrytointien alettua pikavauhtia puhelimessa ja ”ensimmäiset kesätoimittajakiinnitykset ehdittiin sopia jo ennen lounasaikaa” – samana pyhäpäivänä, kun haut alkoivat.

Valinnan ulkopuolelle jääville kielteinen vastaus tulee kuitenkin pahimmillaan vasta pitkän ajan päästä haastattelusta.

Viime joulukuussa medianomiksi Haaga-Heliasta valmistunut Pekka Luokkala joutui odottamaan vastauksia eri toimituksista vajaasta kuukaudesta lähes kahteen kuukauteen. Katso-lehdessä tarvittaessa töihin tulevana toimittajana työskentelevä Luokkala kokee tulleensa roikotetuksi.

”Harmittaa, että toimitukset eivät sanoneet heti, että kiitos kun hait, mutta et saanut paikkaa.”

Luokkalalla meni lähes kaksi kuukautta saada kielteinen vastaus MTV:ltä, jossa hän kävi haastattelussa 24. tammikuuta.

”Minulle sanottiin, että he ottavat ensi viikolla yhteyttä ja kertovat, miten kävi. Seuraavalla viikolla en kuullut mitään”, Luokkala kertoo.

Hän otti yhteyttä MTV:hen yli kuukausi myöhemmin, 3. maaliskuuta, kysyäkseen tilanteesta. Tällöin toimituspäällikkö Mona Haapsaari vastasi, että he palaavat asiaan 6. maaliskuuta.


Journalisti soitti Haapsaarelle kaksi viikkoa annetun takarajan jälkeen, 20. maaliskuuta. Tuolloin Luokkala ei ollut vieläkään kuullut kesätyörekrytointinsa tilannetta.

“Onpa kurja juttu, että näin on käynyt. Rekrytiimimme on pyrkinyt olemaan kovinkin huolellinen”, Haapsaari sanoo.

”Pistää katsomaan peiliin.”

Haapsaari kertoo, että osa hakijoista on kuullut rekrytoinnin lopputuloksesta nopeasti, mutta eivät kaikki.

”En halua liikaa kiillotella. On yksittäisiä hakijoita, joilla on mennyt kauemmin kuin toisilla”, hän sanoo.

”Koitamme pitää rekrytoinnin hallittuna, mutta haastateltava väkimäärä on iso.”

Haapsaaren mukaan hakijoille tehtävistä lupauksista on pidettävä kiinni – tai vältettävä antamasta aikatauluja, mikäli on pieninkin riski, ettei niissä voida pysyä.

Luokkala on Haapsaaren mukaan yksittäistapaus yhteydenoton viivästymisen osalta. Lisäksi MTV:n muutto uusiin toimitiloihin vaikutti hänen mukaansa osaltaan yhteydenoton viivästymiseen.

Haapsaaren mukaan olisi kohtuullista, että hakijat saisivat päätöksen rekrytoinnista parin viikon sisään haastattelusta. Tarkkojen aikarajojen antaminen on hänen mukaansa vaikeaa.

”Ei ole mediatalonkaan etu pitää ihmistä odottamassa.”


MTV ei ole ainoa toimitus, josta Luokkala odotti päätöstä pitkään. Hän kertoo olleensa Iltalehdessä haastattelussa 11. tammikuuta. Lopulta tieto tuli vasta vajaa kuukausi haastattelun jälkeen.

”He sanoivat, että palaavat nopeasti asiaan, mutta en kuullut sieltä pitkään aikaan”, Luokkala sanoo.

Luokkala kysyi päätöksistä vajaat kaksi viikkoa haastattelun jälkeen, 23. tammikuuta, ja tällöin hän kertoo saaneensa vastaukseksi, että asiaan palataan seuraavalla viikolla.

Lopulta Luokkalaan otettiin Iltalehdestä yhteyttä vasta vajaat kaksi viikkoa myöhemmin, 6. helmikuuta. Tuolloin hänelle kerrottiin, että paikka meni kokeneemmalle.

”Omasta vinkkelistäni tuntuu, että olemme edenneet kohtuullisessa ajassa”, Iltalehden julkaisupäällikkö Tuukka Matilainen sanoo Luokkalan tapauksesta.

Hän perustelee tätä sillä, että Luokkala haastateltiin ennen hakuajan päättymistä. Iltalehden hakuaika päättyi 22. tammikuuta.

Ajan kulumista pitäisi Matilaisen mukaan arvioida vasta hakuajan päättymisestä myös silloin, kun hakija on haastateltu ennen sitä. Toisaalta osalle hakijoista kerrotaan valituksi tulemisesta jo ennen hakuajan päättymistä, hän kertoo.

”Jos hakija kokee, että meillä on mennyt liian pitkään, silloin meillä on syytä tarkastella sitä.”


Journalistiliiton opiskelijalähettiläs Satu Hurme kertoo kuulleensa, että monet työnantajat ovat olleet yhteydessä hakijoihin jo pian kesätoimittajahakujen alkamisen jälkeen.

”Tietenkin kaikki haluavat palkattua itselleen mahdollisimman hyvät kesätoimittajat. Ehkä siinä on seurauksena se, että hyviä hakijoita jätetään varalle. Näitä hakijoita se ei kuitenkaan palvele”, hän sanoo

”Kuulostaa kohtuuttomalta, että hakija joutuu odottamaan noin pitkiä aikoja.”

Hurmeen mukaan toimituksissa rekrytoinneista vastaavien olisi hyvä pohtia yhteisiä pelisääntöjä esimerkiksi sen osalta, missä vaiheessa hakijalle ilmoitetaan, ettei tämä ole saanut paikkaa.

Alan opiskelijat harmittelevat hänen mukaansa toistuvasti sitä, että ilman haastattelukutsua jääneet hakijat eivät saa kuulla, että he eivät ole tulleet valituksi.

”Epätietoisuus on kaikista hankalin ja vaikein asia. Jos ei ole tullut valituksi, se olisi tärkeä viestiä, jotta hakija voisi suunnata energian jonkin toisen paikan hakemiseen.”

Hurme pitää kahta viikkoa ylärajana sille, missä ajassa toimituksen tulisi olla yhteydessä haastattelussa käyneeseen hakijaan.

”Sen pidemmäksi aikaa ei pitäisi kenenkään joutua jäämään odottamaan”, hän sanoo.

”Se kuulostaa itselleni pitkältä ajalta, mutta jos haastatellaan paljon hakijoita, kaksi viikkoa voi olla realismia.”