Journalismi

HS teettää selvityksen toimittajiinsa kohdistuneista vaikutusyrityksistä – Laura Halminen pettyi kohteluunsa

Helsingin Sanomat kirjoitti Viestikoekeskuksesta 16.12. 2017.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kertoo, että lehden toimittajan yhteydenpito Puolustusvoimiin on herättänyt toimituksessa paljon keskustelua.

Lehti kertoi 8. syyskuuta teettävänsä toimituksessa selvityksen mahdollisista ulkopuolisista vaikutusyrityksistä. Selvityshenkilöksi nimitettiin STT:n toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 2020 eläköitynyt Kimmo Pietinen. Aiemmin Pietinen työskenteli pitkään Helsingin Sanomissa eri tehtävissä.

Helsingin Sanomat uutisoi 25. elokuuta, että Puolustusvoimat tiesi HS:n hallussa olevasta materiaalista ja jutunteosta jo puoli vuotta ennen kuin lehti julkaisi aineistoon perustuvan artikkelin, jossa avattiin Tikkakoskella sijaitsevan Viestikoekeskuksen tiedustelutoimintaa.

Puolustusvoimien upseerin kuulustelupöytäkirjan mukaan toinen jutun tekijöistä, toimittaja Laura Halminen, tapasi kyseisen upseerin 3–4 kertaa ennen jutun julkaisua ja näytti tälle jutun materiaaleja.

“On selvää, että tällaisessa tilanteessa meidän on syytä tutkia, onko Helsingin Sanomat altistunut tapauksen lisäksi muille vaikutusyrityksille tai riippumattomuuden kannalta kyseenalaisille tilanteille”, Niemi sanoo.

“Lähtöoletus on se, että tämä on yksittäistapaus. Selvitämme tämän, jotta voimme olla asiasta varmoja.”

Niemi arvioi, että selvitys valmistuu tämän vuoden puolella. Tiukkaa deadlinea ei hänen mukaansa ole.

“Olennaista on, että selvitys tehdään huolella ja rauhallisesti”, hän sanoo.

Niemi ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, tuleeko Helsingin Sanomat julkistamaan selvityksen. Hänen mukaan Pietinen raportoi löydöksistään lähtökohtaisesti johdolle ja antaa sen pohjalta toimenpidesuosituksia, joista voidaan kertoa myös henkilöstölle.

“Meillä on pyrkimys olla avoimia”, Niemi sanoo.

“Tarkoitus on varmistaa, että lukijat luottavat siihen, mitä teemme. Tarkoituksemme ei siis ole pitää selvityksen tuloksia piilossa.”

Tuleeko selvitys siis olemaan julkinen?

“Uskon, että selvityksestä tullaan tuomaan julki asioita.”

Niemi huomauttaa, että jos selvitys pitää sisällään esimerkiksi yksittäisiin työntekijöihin liittyviä asioita, vaikuttaa se mahdollisuuteen julkistaa koko raportti.

“Kysymys on hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta. Toimituksellisen, luottamuksellisen aineiston luovuttaminen ulkopuoliselle taholle on vastoin työsopimusta, toimituksen eettisiä ohjeita ja Journalistin ohjeita. Tämä herättää paljon kysymyksiä”, Kaius Niemi sanoo.

“Yritämme ymmärtää, mitä on tapahtunut ja mitä se merkitsee.”


Journalistin haastattelemat Helsingin Sanomien toimittajat kertovat, että aineistojen vuotaminen lehden ulkopuolelle on tuomittu toimituksessa yksiselitteisesti. Toimitus luki tilanteesta ensin Helsingin Sanomien omasta artikkelista, minkä jälkeen toimitukselle pidettiin Teams-tiedotustilaisuus tapahtuneesta. Sittemmin toimitukselle pidettiin aiheesta keskustelutilaisuus, jossa tiedotettiin selvityshenkilöstä.

Tunnelmia Helsingin Sanomien toimituksessa on kiristänyt myös entisen puolustusministerin Jussi Niinistön (ps.) erityisavustajana toimineen Petteri Leinon 28. elokuuta julkaistu blogikirjoitus, jossa hän kertoo jo paljon ennen niin sanotun Viestikoekeskus-jutun julkaisua kuulleensa, “että puolustusvoimilla on silmät ja korvat Helsingin Sanomien toimituksessa”.

Leinon mukaan “Puolustusvoimiin tuli yleensä ennakkovaroitus, jos lehti oli julkaisemassa jotain raflaavaa”. Lisäksi Leino kertoo, että häntä oli varoitettu Halmisesta tämän verkostoituneisuuden takia.

“Leino vetää tekstissään johtopäätöksiä, jotka ovat vääriä”, Halminen kommentoi Iltalehdelle 31. elokuuta. 

Journalistin haastattelemien Helsingin Sanomien toimittajien mukaan toimituksessa on tapahtuneen paljastumisen yhteydessä oltu huolissaan siitä, että Halmisella on pääsy Helsingin Sanomien toimitusjärjestelmään. Haastateltujen toimittajien mukaan toimitusjärjestelmä on avoin, ja siellä on helppo nähdä tekeillä olevat jutut. Kaius Niemi huomauttaa, että “sensitiivisten” artikkelien kohdalla jutun näkyvyyttä toimituksen sisällä voidaan rajoittaa valmistelemalla artikkeli järjestelmän ulkopuolella ja siirtämällä se järjestelmään vasta loppuvaiheessa.

Leinon blogikirjoitukseen on Journalistin haastattelemien toimittajien mukaan suhtauduttu kriittisesti. Yle uutisoi 29. elokuuta, että Halminen on vapautettu työvelvoitteestaan vuoden loppuun asti.

Niemi ei kommentoi Journalistin tietoja toimituksen suhtautumisesta Halmisen toimintaan.

“Tapahtuneesta tiedetään melko vähän. Siinä mielessä tästä voi olla erilaisia näkemyksiä”, Niemi sanoo.

“Tässä on huoli siitä, säilyykö lukijoiden luottamus Helsingin Sanomien riippumattomuuteen ja kuinka lähdesuoja turvataan kaikissa oloissa. Sen tyyppisiä kysymyksiä on herättänyt”, hän luonnehtii toimituksessa käytyä keskustelua.


Laura Halminen kommentoi tilannetta Journalistille aluksi tekstiviestitse.

“En voi puolustaa itseäni tai muutenkaan puhua asiasta julkisesti, sillä en ole varma, tulkitseeko työnantajani sen työsopimuslain mukaisen lojaliteettivelvoitteen rikkomiseksi”, Halminen kertoo.

“Minulla on oma tilanteeni ja omat tulkintani tämän erittäin poikkeuksellisen tilanteen johdosta.”

Myöhemmin Halminen täydentää sanomaansa sähköpostitse ja puhelimessa. Hän kertoo pitävänsä surullisena sitä, että toimituksessa on huolestuttu hänen läsnäolostaan toimitusjärjestelmässä.

“Olen pettynyt, enkä ole varma, onko minua kohdeltu joka kohdassa oikeudenmukaisesti”, hän sanoo.

Halminen kertoo selvittäneensä Leinon blogitekstin keskeiset virheet Kaius Niemelle. Tekstiin ei hänen mielestään ole suhtauduttu riittävällä kriittisyydellä. Luonnehdintaa “silminä ja korvina” toimimisesta Halminen kertoo pitävänsä perusteettomana ja loukkaavana. 

Helsingin Sanomat julkaisee kymmeniä, ellei satoja, uutisia ja artikkeleita päivässä. Kukaan yksittäinen ihminen vuorossa olevaa uutispäällikköä lukuun ottamatta ei voi pysytellä kärryillä siitä, mitä julkaistaan”, hän sanoo.

Halminen kertoo, että häneltä poistettiin pääsy toimitusjärjestelmään samana päivänä, kun hänen työvelvoitteensa poistettiin.

“Sain aikaa siirtää oleellisia yksityisiä aineistoja, kuten kirjani käsikirjoituksen, omaan talteen päätoimittaja Antero Mukan suostumuksella”, hän kertoo.

Halminen kehottaa lukemaan Suomen Kuvalehdessä 7. syyskuuta julkaistun journalismia käsittelevän analyysitekstin. Artikkelissa todetaan, kuinka “Suomessa ei ole tullut esiin vakavia väärennöstapauksia, mutta muita poikkeuksellisia riippumattomuusongelmia kyllä”. Virkkeellä viitataan Halmisen yhteydenpitoon upseerin kanssa. 

“Suomalaismedian pitäisi ottaa mallia Saksasta ja selvittää julkisesti virheitään”, artikkelin otsikossa todetaan. Artikkelissa kritisoidaan muun muassa sitä, ettei Helsingin Sanomat ollut uutisoinut itse Halmisen hyllyttämisestä.

“Hiljaisuutemme oikeusprosessin aikana ei ole liittynyt viestinnällisiin vaan juridisiin syihin. Kaikella puhutulla voi aina olla vaikutus esitutkintaan ja epäiltyjen oikeussuojaan. Se on eri asia kuin se, halutaanko puhua tai ollaanko avoimia”, Niemi vastaa Journalistille.

Kaius Niemi kertoo pitävänsä tärkeimpänä sitä, että tapahtunut paljastui. Haitallisempaa hänen mukaansa olisi , jos tapaus ei olisi koskaan tullut esiin ja julkinen keskustelu aiheesta olisi jäänyt käymättä.

“Haluamme seistä toimittajiemme rinnalla oikeudenkäynnissä täysin riippumatta näistä tiedoista”, Niemi sanoo.

Viestikoekeskus-oikeudenkäynti käynnistyi elokuun lopussa Helsingin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla. Syytteiden käsittely alkaa 29. syyskuuta ja jatkuu joulukuuhun asti. 

Kaksi toimittajaa ja heidän tuolloinen esihenkilönsä ovat syytteessä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Syytetyille vaaditaan vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta joulukuussa 2017 julkaistusta artikkelista sekä sen jälkeen julkaistavaksi suunnitellusta artikkelikokonaisuudesta.