Journalismi

Konkarikirjoittajien kisällikoulu nuorille journalisteille saa syksyllä jatkoa  

Journalismin opettajat ja toimittajat Anu Silfverberg ja Reetta Räty perustivat kisälliohjelman uraansa aloitteleville toimittajille auttaakseen heitä kiinnittymään journalismiin ja journalistiyhteisöön. Kuva: Heli Saarela

Journalismin kisällit -koulutusohjelma alkaa taas syksyllä 2022. Ohjelma on tarkoitettu uraansa aloittelevien toimittajien tueksi, ja sen ovat ideoineet journalismin opettajat ja toimittajat Reetta Räty ja Anu Silfverberg. Ensimmäisen kerran koulutus järjestettiin viime syksynä. 

Räty ja Silfverberg perustivat ohjelman ehkäistäkseen aivovuotoa journalismista muille aloille. Kun he itse aloittelivat uraansa, kokeneet toimittajat opastivat toimituksissa nuorempiaan. Sittemmin toimituksista ovat huvenneet sekä vakityöpaikat että mentorien aika. Innokkaimmatkaan tulijat eivät välttämättä jää alalle. 

”Ensimmäisen kurssin myönteinen palaute vain vahvisti uskoamme siihen, että uusia tapoja kiinnittyä journalismiin ja journalistiyhteisöön tarvitaan”, Räty sanoo. 

Kisälliohjelmassa kukin osallistuja saa mentorin ja toteuttaa oman journalistisen hankkeen. Kaikkien hankkeiden ei tarvitse olla juttuprojekteja, vaan ne räätälöidään kunkin elämäntilanteen ja tarpeen mukaan. 

”Esimerkiksi viimeksi yksi osallistuja kokosi listan tuottajista, joille hän alkaa tarjota keskimittaisia juttuja. Hänen tavoitteensa oli ottaa seuraava askel freelancerina. Toinen osallistuja teki valmiiksi alan opinnäytetyönsä”, Räty sanoo. 

Kurssiin sisältyy kahdeksan lähiopetuspäivää Helsingissä ja itsenäistä työskentelyä. Mentoroinnin ja itsenäisen työskentelyn lisäksi kurssiin kuuluu vierailuluentoja ja paljon koko kurssin yhteisiä keskusteluja. Kurssin teemoja ovat muun muassa jutunteon eri vaiheet, journalismin etiikka, työmuodot, töiden löytäminen, toimeentulo, palkkiot sekä työssä jaksaminen. 

”Kokenut toimittaja ajattelee monesta asiasta helposti, että jokainenhan tuon nyt tietää. Mutta ei tietenkään tiedä, jos ei ole vielä juurikaan ollut alalla. Kurssilla ihmisillä on aikaa sanoa, mistä he tarvitsevat tietoa ja mistä he haluavat puhua”, Räty sanoo. 

Kurssilla käytävien keskustelujen lisäksi sen on tarkoitus synnyttää yhteisöjä, joissa journalismikeskustelu voi jatkua. Keskeinen tavoite on vahvistaa osallistujien motivaatiota alalle ja tunnetta siitä, että journalismi on tärkeää. 

”Kaikki meistä epäilevät välillä ammatinvalintaansa ja omia kykyjään ja valintojaan journalistina. Kokeneilla toimittajilla on jo uran varrelta tuttuja, joiden kanssa asioita voi luontevasti purkaa. Uraansa aloitteleville kontakteja kertyy muun muassa kurssilla”, Räty sanoo. 


Rovaniemeläinen Mari Molkoselkä, 26, haki ensimmäiselle kisällikurssille keväällä 2021 tilanteessa, jossa uupumus oli syömässä innostuksen journalismiin. 

Molkoselällä oli takanaan monta määräaikaista työsuhdetta. Opinnäytetyö Oulun ammattikorkeakouluun oli kesken ja vaivasi mieltä. Journalismiin liittyvien ajatusten jakaminen oli jäänyt jalkoihin sekä kiireisessä uutistyössä Lapin Kansassa että korona-ajan etäopinnoissa. 

”Syksy kurssilla oli mullistava. Tulin joka toinen maanantai Helsinkiin ja sain kuulla puhetta ja puhua journalismista. Ohjaajat ja vieraat olivat innostavia. Tapasin kollegoja, joita olin aiemmin nähnyt vain telkkarissa tai lehdissä. He puhuivat avoimesti töistään ja urastaan. Sain valtavasti uutta inspiraatiota siihen, miksi journalismilla on väliä ja miksi haluan olla toimittaja”, Molkoselkä sanoo. 

”Kurssin osallistujien kesken ei ollut kilpailua, vaan jokainen edisti omaa projektiaan. Meistä tuli yhteisö, joka edelleen tukee toisiaan.” 

Molkoselän kurssiprojekti oli tehdä valmiiksi opinnäytetyönsä. Hän valmistui medianomiksi joulukuussa. 

Hakemuksessaan kurssille Molkoselkä toivoi apua myös mielekkään urapolun löytämiseen. Hän halusi jäädä kotiseudulleen pohjoiseen, mutta uran seuraavat askeleet tuntuivat vetävän väkisin etelään. 

Tänä keväänä Molkoselkä työskenteli kolmen Lapin Kansan vuoden jälkeen Kaleva Median kaupunkilehdessä Uudessa Roveniemessä.  

”Siellä toteutui paljon asioita, joista puhuin kisällikurssilla. Sain enemmän aikaa ja tukea ideointiin ja kirjoittamiseen. Se tuntui erittäin hyvältä.” 

Toukokuisena haastattelupäivänä Molkoselkä on palkattomalla lomalla. Kisällikurssi toi rohkeutta pitää työstä myös taukoa. 

”Kurssilla puhuttiin paljon työssä jaksamisesta ja siitä, miten omaa oloa kannattaa seurata ja miten työtapoja koskevista toiveista kannattaa avata suunsa. Jos tarvitsee tauon, sitä kannattaa pyytää. Töiden teko ei kuitenkaan ole koko elämä, vaan osa sitä.” 


Helsingin yliopistossa viestintää opiskellut Roosa Savo, 26, haki ensimmäiselle kisällikurssille löytääkseen ammatillisen yhteisön. Journalismi oli kiinnostanut pitkään, mutta opiskelukaverit Helsingin yliopistossa suuntautuivat viestintään. 

”Kurssilla pääsin verkostoitumaan muiden nuorten toimittajien kanssa, jotka eivät olleet vielä täysin päässeet kiinni työelämään”, Savo sanoo. 

Journalistisia töitä ja harjoittelupaikkoja Savolla oli jo ennen kurssia, mutta ammatillinen ilo kaipasi vahvistusta. Mediataloissa monen vanhemman kollegan oli vallannut toive, että vanhat hyvä ajat palaisivat. Kurssilla Savo alkoi uskoa, että journalismia voi katsoa tuorein silmin ja se voi kehittyä. 

”Esimerkiksi toimittaja Sonja Saarikosken vierailu herätti ajattelemaan, että vaikka journalismi on tiedonvälitystä, siinä voi olla tilaa myös tunteelle, inspiraatiolle ja filosofialle”, Savo sanoo.  

Kurssi kasvatti Savon luottamusta itseensä freelancerina ja journalistiyhteisön osana. Mentorinsa Anu Silfverbergin kanssa hän kehitti juttuideoitaan eteenpäin. Uudet tutut loivat uskoa siihen, että freelancerillakin voi olla työyhteisö. Freelancetyön parhaat puolet tulivat selvemmin näkyviksi. 

“Aiemmin ajattelin, että toimituksissa työskentelevät ovat minua parempia ja itsevarmempia. Kurssilla moni uutistyötä tekevä piti minun työtapaani ’siistinä’ ja halusi kokeilla siipiään friikkuna”, Savo sanoo. 

Kurssilta jäi käteen myös paljon konkreettista.  

”Yllätyin siitä, miten paljon on sellaisia työkaluja, joista aloittelevat toimittajat eivät ole kuulleetkaan. Esimerkiksi tutkiva toimittaja Salla Vuorikoski esitteli tietopyyntöjen tekemistä. Myös vanhojen verkkosivujen palauttaminen oli asia, josta kaikkien toimittajien pitäisi tietää”, Savo sanoo. 


Tulevan syksyn kisällikurssille voi hakea 31. toukokuuta 2022 saakka. Kurssin lähiopetuspäivät järjestetään Helsingissä 1. syyskuuta – 12. joulukuuta 2022. Ohjelma on osallistujille ilmainen. Kurssille valitaan parikymmentä kirjoittavaa toimittajaa, joilla on jo jonkin verran uraa takana ja halu syventää osaamistaan. 

Ensimmäinen Journalismin kisällit -mentoriohjelma järjestettiin Koneen säätiön tuella. Hanke sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Tulevan syksyn Kisällien päärahoittaja on Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes.