Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) haluaa julkaista Sanoman EU-kanteluun liittyvät asiakirjat mahdollisimman laajasti.
Ministeriö kertoi torstaina 30. syyskuuta lähettäneensä täydentävän vastineen Euroopan komissiolle koskien Sanoma-konsernin tekemää kantelua Yle Areenasta ja Ylen oppimissisällöistä. Samalla se kertoi pyytäneensä EU-komissiolta lupaa julkaista vastine yleisön luettavaksi.
LVM toimi samoin myös kesäkuussa antamansa ensimmäisen vastauksen kanssa. Tuolloin komissio myöntyi Suomen pyyntöön, vaikka EU-lainsäädännöstä johtuen kirjeenvaihto komission kanssa on lähtökohtaisesti salassa pidettävää. Ennen komission lupaa ministeriö oli jo julkaissut kanteluvastauksestaan tiivistelmän.
Julkisen keskustelun jälkeen myös Sanoma päätyi julkaisemaan tekemänsä kantelun.
Ministeriö toimii Sanoma-kantelun kanssa toisin kuin Medialiiton aiemman, Yle-lain muutokseen johtaneen EU-kantelun kanssa. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoo itse vaatineensa, että kanteluun liittyvät asiakirjat on julkaistava.
”Nämä ovat niin isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, että niistä täytyy pystyä käymään julkista keskustelua oikeilla tiedoilla”, Harakka sanoo.
Harakan mukaan päätös siitä, että Medialiiton kantelu pyritään ratkomaan epävirallisissa neuvotteluissa, tehtiin ennen hänen ministeriaikaansa.
Medialiitto kanteli Ylestä EU:lle vuonna 2017, jolloin liikenne- ja viestintäministerinä oli vielä Anne Berner (kesk.) Lakia on valmisteltu myös Sanna Marinin (sd.) liikenne- ja viestintäministerikauden aikana.
”Ajatus on varmasti ollut, että selvitys tehdään mahdollisimman eleettömästi. Kääntöpuoli on se, että kirjeenvaihto ja neuvottelut eivät ole julkisia”, hän selventää.
”Siksi pidin huolen siitä, että kun Sanoman kantelu tuli, me edustamme voimakkaasti sitä kantaa, että kaikki asiakirjat ovat julkisia. Ja siihen komission on myöntynyt.”
Julkisen tiedon puute on ministeri Harakan mukaan yksi syy sille, miksi nyt eduskunnan käsittelyssä oleva Yle-lain muutos on kaikkien mielestä vähän huono: keskustelua käydään vajain tiedoin.
Hallituksen esitys uudesta Yle-laista annettiin viime joulukuussa. Sen jälkeen Medialiitto on moittinut lakia liian vähän Ylen toimintaa rajaavaksi ja Yle jo valmiiksi ajastaan jälkeen jääneeksi.
Lakia vastaan on kerätty myös kansalaisaloitteen verran nimiä. 54 425 ihmisen allekirjoittama Tieto on meidän -aloite luovutettiin eduskunnalle syyskuun lopussa.
Ministeri Harakka itse on sitä mieltä, että muutokset parantavat Yle-lakia. Nykyisessä laissa julkisen palvelun rooli on määritelty yleisluontoisesti, nyt sitä tarkennetaan.
Sanoman EU-kantelun osalta Harakka viittaa liikenne- ja viestintäministeriön vastineeseen, jonka mukaan ”Sanoman kantelu perustuu pitkälti virheellisiin oletuksiin markkinasta, eikä siinä oteta riittävästi huomioon yleistä markkinakehitystä ja Ylen erityisasemaa”.
”Todistustaakka kilpailulle aiheutuvasta vahingosta on niillä, jotka näin väittävät”, Harakka sanoo EU-kanteluista.
Hallitus on esityksessään arvioinut, että Yle-laki vähentää maksutta saatavilla olevaa journalistista sisältöä. Perustuslakivaliokunta pitää lain hyväksyttävyyden kannalta tärkeänä, että maksutonta tekstisisältöä on saatavilla muusta mediasta. Valiokunta korostaa, että valtioneuvoston on seurattava maksutta saatavilla olevan journalistisen sisällön tarjontaa ja tarvittaessa ryhdyttävä sääntelyn uudistuksen.
Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa Yle-laista eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle viime viikolla. Kun liikenne- ja viestintävaliokunta saa mietintönsä valmiiksi, Yle-laki palaa eduskunnan suureen saliin kansanedustajien arvioitavaksi.
Alun perin uuden Yle-lain piti tulla voimaan viime tammikuussa.
Miltä entisestä Ylen toimittajasta Timo Harakasta tuntuu olla rajaamassa Ylen toimintaa? Lue ministerin haastattelu 14. lokakuuta ilmestyvästä Journalistista.