Media-ala

Oppimateriaalien kulut kuntien maksettavaksi – digi syrjäytti painetut kirjat lukiossa

Lukiossa opiskellaan nyt digikirjoista. Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan lukioiden oppimateriaaleja myytiin tammi-elokuussa 2021 sähköisenä 16,2 miljoonalla eurolla. Se on 71,7 prosenttia kokonaismyynnistä samana aikana.

Lukioiden oppimateriaaleja myytiin aiempaa merkittävästi enemmän. Sähköisten oppimateriaalien myynti kasvoi kevään ja kesän aikana yli 200 prosenttia ja kaikkien lukion oppimateriaalien myynti 87,5 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aiemmin.

Syynä huimiin lukuihin ovat toisen asteen opintojen maksuttomuus, lukion uusi opetussuunnitelma – ja vääristymä tilastossa, Suomen Kustannusyhdistyksen toimitusjohtaja Sakari Laiho kertoo.

Toisen asteen opinnoista tuli elokuun alussa opiskelijoille kokonaan maksuttomia. Opiskelijat eivät enää osta itse oppikirjojaan, vaan kunnat hankkivat ne. Siinä missä opiskelijat ostivat kirjoja pitkin vuotta, tekivät kunnat hankintansa tulevalle lukukaudelle jo ennen syksyn alkua.

Tämän vuoksi oppimateriaalien myyntitilastossa on Laihon mukaan ”järjetöntä kasvua”. Lukion uuden opetussuunnitelman myötä kaikki oppimateriaalit myös menivät kerralla uusiksi.

”Ei markkina ole oikeasti kasvanut näin paljon, vaan kyse on syklin muutoksesta.”


Siirtymä digimateriaalien käyttöön lukiossa on kuitenkin tullut jäädäkseen, Sakari Laiho arvioi. Sähköisten oppimateriaalien lisenssit on helpompi jakaa ja kerätä takaisin kuin fyysiset kirjat. Ylioppilastutkinto muuttui täysin sähköiseksi kaksi vuotta sitten.

Digimateriaalin suosion kasvulla ei Laihon mukaan ole kustannusalalle enää kovin järisyttäviä seurauksia.

”Osaamista on täytynyt hankkia taloihin jo aiemmin. Sähköisten tekeminen ei ole vain sitä, että pannaan paperi verkkoon, vaan tarvitaan pelillisyyttä ja interaktiivisuutta. Ei asiakas tyydy siihen, että kirja on vain läpsäistynä näköispainoksena sinne”, Laiho sanoo.

Kaikkiaan oppikirjojen myynti kasvoi 17,9 prosenttia. Toiseen asteen ammatilliseen koulutukseen ja peruskouluun ostetaan pääasiassa yhä painettuja materiaaleja.


Myös muiden sähkökirjojen myynti on kasvanut kuluvana vuonna.

Huhti-kesäkuussa 2021 kirjoja myytiin 14,4 prosenttia enemmän kuin samana ajanjaksona vuotta aiemmin. Liki puolet myynnistä tuli sähköisistä julkaisuista: niitä myytiin 33,1 miljoonalla eurolla, kun painettuja kirjoja myytiin 33,3 miljoonalla eurolla. Eniten kasvoi äänikirjojen myynti.

Viime vuonna sähköisten materiaalien myynti oli Kustannusyhdistyksen vuositilaston mukaan 70,5 miljoonaa euroa eli 28 prosenttia alan kokonaismyynnistä. Sähköisten materiaalien osuus on kasvanut aiemmasta. Vuositilastoa ei voi suoraan verrata kevään myyntilukuihin, sillä tilastot kerätään eri tavalla.

Keväällä julkaistu Suomi lukee 2021 -tilasto kertoo tarkemmin siitä, mitkä sähköiset materiaalit lukijoita kiinnostavat.

Sen mukaan ääni- ja e-kirjoja tarjoavia lukuaikapalveluita käyttävien määrä on kolminkertaistunut kahden viime vuoden aikana. Lukuaikapalveluilla tarkoitetaan palvelua, jossa käyttäjä saa lukea tai kuunnella sähkökirjoja rajattomasti kuukausimaksua vastaan.

Laiho löytää muutokselle kolme syytä.

”Muutamia vuosia sitten äänikirjan kanssa vielä kituuteltiin, kun ihmisillä ei ollut päätelaitteita. Nykyisin kaikilla on kännykät, jotka sopivat katseluun ja kuunteluun”, hän sanoo.

Samaan aikaan pienetkin kustantajat heräsivät tekemään äänikirjoja, jolloin tarjonta esimerkiksi lukuaikapalveluissa laajeni.

”Viimeisenä potkuna tuli pandemia. Jäi yksi ’kulttuuri’, jota saattoi harrastaa ja käyttää”, Laiho sanoo.

Vaikka kustantajille on käynyt kulttuurialan mittapuulla hyvin, Laiho kantaa huolta kirjailijoiden tilanteesta. Vaikka tekijänoikeusrahoja kertyy myynnin myötä enemmän, pandemia on vaikuttanut myös heidän tuloihinsa.

”Monet kirjailijat ovat aiemmin saaneet merkittävän osan elannostaan tapahtumista. ”

Lue lisää: Sähköiset materiaalit vaativat kustannustoimittajilta uusia taitoja. Oppimateriaalien tekijä Teppo Nevo selaa kiihkeästi mobiilipelejä. (Journalisti 6/2021)