Kansiin kirjaillut kirjaimet tuntuvat mukavalta sormenpohjissa. Harmaa teksti kumpuilee harmaassa kluuttikankaassa.
Anna-Mari Tenhunen suunnitteli ulkoasun Niccolò Machiavellin klassikkoteokseen The Prince (Ruhtinas) viime vuonna. Siinä hän hoksasi käyttää brodeerattua nimiötä ja takakansitekstiä.
”Ruhtinas käsittelee vallankäyttöä. Mietin, että tänä päivänä se ei tarkoita niinkään jalokiviä ja kärpännahkaviittoja kuin kulisseissa tapahtuvaa narujen vetelyä. Valta sulautuu massaan hillityllä tavalla”, Tenhunen kertoo.
Ruhtinaasta on julkaistu lukuisia erilaisia painoksia. Monien kansissa kirjaa lähestytään Tenhusen mukaan historiallisesta näkökulmasta tai vaikkapa shakkivertauksin.
”Tahdoin tuoda kirjan tähän päivään. Kangaskansi viittaa laadukkaisiin miesten pukuihin. Brodeeraus alleviivaa assosiaatiota vaatteisiin.”
Anna-Mari Tenhunen, 45, siirtyi kokopäiväiseksi kirjasuunnittelijaksi viime vuosikymmenellä. Sitä ennen hän työskenteli Imagen art directorina.
Tenhunen tekee työtään freelancerina. Viime aikoina Tenhunen on tehnyt yhteistyötä The Prince -kirjan julkaisseen Aatos Editions -kustantamon kanssa. Mikael Liliuksen perustama kustantamo aloitti toimintansa vuonna 2003 ja julkaisee englanniksi klassikoita, romaaneja ja filosofiaa.
Englanninkielisen kirjallisuuden markkina on kansainvälinen. Alan isot ja pienet kustantamot ovat tehneet tekijänoikeusvapaista teoksista uusintapainoksia ja eri maiden laitoksia jopa vuosisatojen ajan. Aatos Editions pyrkii pärjäämään kilpailussa panostamalla kirjojen ulkoasuun.
”Koska kirjoja on tehty jo niin kauan, voin selvittää, millaisiin ratkaisuihin on aiemmin turvauduttu. Kliseisiä designratkaisuja on helpompaa välttää, kun ne on tehty moneen kertaan”, Tenhunen sanoo.
Aatos Editions on julkaissut Tenhusen suunnittelemina myös Virginia Woolfin To the Lighthousen (Majakka), Emily Brontën Wuthering Heightsin (Humiseva harju) ja Franz Kafkan The Trialin (Oikeusjuttu). Myös niissä on panostettu hienostuneisiin kansiratkaisuihin ja -materiaaleihin.
The Trial ja Wuthering Heights palkittiin Vuoden kauneimpien kirjojen kilpailussa keväällä. Wuthering Heights ja Niccolò Machiavellin The Prince menestyivät arvostetun Design Federationin järjestämässä European Design Awards -kilpailussa kesäkuussa.
Klassikkoteosten ulkoasusuunnittelu eroaa uusien kirjojen tekemisestä siinä, että käsikirjoitus on valmiina käyttöön heti ja siihen voi tutustua rauhassa. Keskeneräisten kirjojen kanssa suunnittelija joutuu luottamaan enemmän sisältötiivistyksiin tai lyhyisiin tekstinpätkiin ja käymään keskusteluja kustannustoimittajan ja kirjailijan kanssa.
Tenhunen luki Virginia Woolfin To the Lighthousen Aatos-julkaisua varten ensimmäistä kertaa.
”Olin pitänyt häntä vähän vaikeana ja raskaana kirjailijana. Mielikuva ei pitänyt lainkaan paikkansa. Kieli osoittautui tunnelmoivaksi ja kuvailevaksi. Sen ansiosta uskalsin tuoda mukaan vaaleita, hentoisiakin värejä kokonaisuutta jakaville välisivuille. Kannessa on keltaista kluuttikangasta ja foliointi, kesäfiilistä ja vedenvälkettä murtamaan mielikuvia, joita joillekin muillekin on voinut syntyä”, Tenhunen sanoo.
Humisevaa harjua suunnitellessa Tenhunen pääsi hyödyntämään arkistointohimoaan.
”Luin teoksen kuumeessa ja katsoin samoilla höyryillä kaikki sen elokuvaversiot. Vasta sitten aloitin taustatyön. Tutkin viktoriaanisen ajan kirjoja ja kansisuunnittelua”, hän kertoo.
”Romaani sisältää aika voimakasta kasvisymboliikkaa. Päähenkilön nimikin on Heathcliff [heath on suomeksi kanerva]. Aloin sen vuoksi käydä läpi kasvioita, joita tuolloin tehtiin innokkaasti harrastuksena.”
Kirjan kanteen tuli kanervakasviokuva Smithsonian-instituutin kokoelmista.
”Koko kasvion ideassa on jotain viktoriaaniseen aikaan ja myös romaanin teemaan sopivaa hienostunutta alistamista. Paksut ja jähmeät kasvit on runtattu kasvioihin niin, että ne varmasti pysyvät.”
Klassikkojen myyminen ulkoasulla on pienimuotoinen kansainvälinen trendi. Aiemmin edullisella hinnalla kilpaillut brittiläislähtöinen Penguin Books -kustantamo on tuonut suunnitteluunsa piirun verran ylellisyyden tuntua. Etenkin kuvittaja-suunnittelija Coralie Bickford-Smithin tekemät kirjat hyödyntävät ornamentiikkaa ja kauniita päällystekankaita.
Niin ikään brittiläinen The Folio Society puolestaan tuottaa kauniisti kuvitettuja, kalliita klassikkoeditioita.
”Pitkään päällimmäinen ajatus oli, että äänikirjat valtaavat markkinan. Nyt ulkoasun tärkeys tuntuu taas korostuvan, sen vastavoimana”, Tenhunen sanoo.
Lue lisää: Miten syntyy kaunis kirja? Tenhunen sekä graafikot Pauliina Nykänen ja Tuija Tarkiainen kertoivat työstään myös lukemista käsittelevässä Piiri-uutiskirjeessä.
Uusimmassa lehdessä
- Kaleva Median Juha Laakkonen ja Keskisuomalaisen Vesa-Pekka Kangaskorpi haluavat pitää suomalaisen median suomalaisessa omistuksessa. Pelkkä maakuntahenki siihen ei riitä.
- Media käsittelee vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed
- Tekoälysisällöt opettavat yleisön epäilemään, eikä se ole vain hyvä
- Toimitusosasto on yhteisöllisyyden ja virkistyksen paikka