Korona muutti journalistien työtapoja, työympäristöä ja juttuaiheita. Etätöissä toimitusten prosessit virtaviivaistuivat ja työmatkoista vapautui arkeen aikaa. Yhteydenpito haastateltaviin ja tietolähteisiin vaikeutui, mikä on riski juttujen sisällöille.
Yhtä asiaa korona ei kuitenkaan muuttanut.
”Olennaisen tiedon etsiminen, prosessointi ja julkaiseminen ovat journalismin perimmäisiä tehtäviä, joita yksi pandemia ei järkytä”, sanoo Turun Sanomien urheilutoimittaja Harri Ahola.
Korona-ajan alettua poliitikot ryhtyivät pitämään etäinfoja ja media striimaamaan niitä.
”Etätiedotustilaisuudet ovat väkisin kliinisiä. Politiikan journalismin puolesta toivon, että useimmat korona-ajan käytännöt eivät jäisi pysyviksi. Olisi terveellistä päästä normaalimpaan toimittamiseen, jossa toimittajien ja poliitikkojen kohtaamisiin eduskunnan käytävillä ja tiedotustilaisuuksissa kuuluu tietynlainen jännite. Myös taustatilaisuudet ovat tärkeitä”, sanoo Ilta–Sanomien politiikan toimittaja Olli Waris.
Viisi journalistia arvioi Journalistin pyynnöstä, miten korona on muuttanut journalismia ja sen tekemistä ja mitkä korona-ajan käytännöistä jäävät pysyviksi.
Korona-aikana ministerit ovat Wariksen mukaan olleet tavoitettavissa pääsääntöisesti etätiedotustilaisuuksissa tai pikaisesti Säätytalon edustalla, missä kommentteja on antanut lähinnä pääministeri Sanna Marin (sd.). Etätilaisuuksissa ei voi kovin luontevasti esittää jatkokysymyksiä.
MTV Uutisten toimituspäällikkö Mona Haapsaari arvioi, että tiedotusvälineet tarjoavat ovilivejä sekä pitkiä, suoria lähetyksiä tiedotustilaisuuksista myös jatkossa.
”Rinnalle on tärkeää saada tiivistys infon tärkeimmistä asioista, mutta nopeasti myös vaihtoehtoinen tai vastapuolen näkemys. Korona-ajan alussa valtakunnalliset mediat muuttuivat pitkälti viranomaisten tiedotuskanaviksi. Journalistinen kriittisyys viranomaisten ja päättäjien toimia kohtaan nousi selvemmin esille vasta ensimmäisen koronavuoden loppupuolella.”
Avun ja Apu Terveyden tuottaja Milka Sauvala on tehnyt kasvokkain sen, minkä pystyy. Huolellisella suunnittelulla onnistuivat esimerkiksi reportaasikeikat lastenkodissa ja vanhusten palveluasumisen yksikössä viime syksynä ja talvena.
”Pidimme turvavälejä, käytimme maskeja ja teimme haastatteluja ulkona. Kun koronatilanne paheni ja hallitus pohti liikkumisrajoituksia, yksi keikka siirtyi, mutta toteutui myöhemmin.”
Teams-haastatteluissa Sauvalaa häiritsee läsnäolon tunteen puuttuminen, ja puhelimessa ympäristön havainnointikin puuttuu. Toisaalta haastateltava saattaa puhua avoimemmin oman kotinsa rauhassa, ja videohaastattelu onnistuu välimatkoista riippumatta.
Oli kiinnostava paikallislehtikesä, kun ei ollut mitään tapahtumia – vain lehden omia aiheita.
Otto Ponto, valokuvaaja
Kuvajournalistin on mentävä paikan päälle aina, paitsi jos tilaukset loppuvat, kuten kävi Pohjois-Suomessa työskentelevälle freelancekuvaajalle Otto Pontolle ensimmäisenä koronakeväänä. Sitten hän pääsi Kittilälehteen töihin.
”Oli kiinnostava paikallislehtikesä, kun ei ollut mitään tapahtumia – vain lehden omia aiheita.”
Sittemmin kuvatilauksia on tullut, mutta Ponto on työskennellyt aiempaa useammin yksin ja myös kirjoittanut juttuja. Jos toimittaja tekee juttua etänä, Ponto auttaa kertomalla havaintojaan kuvauskeikalta.
”Korona-aikana matkailukeikkoja on ollut tavallistakin enemmän, kun ala on ollut poikkeustilassa. Nyt on hyvä muistaa tehdä muutakin”, Ponto sanoo.
Avussa ryhdyttiin etäaikana oikolukemaan sivut printtien sijaan koneelta. Virheet eivät ole lisääntyneet, joten voi olla, että käytäntö jatkuu työmuodosta riippumatta, Milka Sauvala sanoo.
Mona Haapsaari on huomannut työtapojen ja toimituksen yhtenäistyvän, kun kaikki ovat työskennelleet korona-aiheen parissa etsien eri alustoille eri näkökulmia. Toisaalta tärkeää on ollut etsiä tietoisesti myös muita, omia aiheita.
Urheilusivuilta katosivat keväällä 2020 ottelujutut. Harri Aholan näkökulmasta korona ei kuitenkaan ole ollut täydellinen murros, vaan otteluiden ja kilpailujen kertaaminen oli muutoinkin vähenemässä urheilujournalismissa.
Kaikki toimitusten vastaajat ennustavat etätyön pysyvää lisääntymistä. Silti kasvokkaisella kohtaamisella myös työkavereiden kanssa on arvonsa.
”Asioita voi pyörittää, vaikka kaikki istuvat omassa keittiössään, mutta uuden luominen, kehittäminen ja työyhteisön tiedon hyödyntäminen kärsivät”, Harri Ahola sanoo.
Pääluottamushenkilönä hän tietää Turun Sanomien toimituksen enemmistön kokevan etätyön myönteisenä.
”Haaste on saada käytännöt reiluiksi ja välttää kuormituksen kasvu ja yksin jäämisen tunne.”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
