Julkisuuslaki toteutuu käytännön toimitustyössä usein huonosti, sanovat media-alan toimijat

Media-alan toimijat kritisoivat rankasti julkisuusperiaatteen toteutumista Suomessa. Niiden mukaan viranomaiset tuntevat lain huonosti ja usein mieluummin salaavat tietoja kuin antavat niitä journalisteille.

Journalistit joutuvat odottamaan tietoja ja saavat ne osin hankalasti käsiteltävässä muodossa. Jos tietopyyntö päätyy oikeuteen, prosessi on juttujen tekemisen kannalta tolkuttoman hidas.

Näillä perusteilla Tutkivan journalismin yhdistys, Julkisen sanan neuvosto, Oikeustoimittajat, Politiikantoimittajat sekä Journalistiliitto katsovat, ettei julkisuusperiaate toteudu viranomaisten toiminnassa riittävällä tavalla. Samaa mieltä ovat STT, Yleisradio, MTV ja Alma Media.

Asia käy ilmi järjestöjen ja mediayhtiöiden antamista lausunnoista julkisuuslain uudistamiseen liittyen. Oikeusministeriö pyysi kesällä media-alan toimijoiden näkemyksiä julkisuusperiaatteen toteutumisesta.

Oikeusministeriön lausuntopyyntöön vastasi 13 alan järjestöä ja yhtiötä. Niistä vain Medialiiton ja siihen kuuluvan Uutismedianliiton mielestä julkisuusperiaate toteutuu viranomaistoiminnassa pääsääntöisesti hyvin. Myös ne kuitenkin huomauttavat, että tiedotusvälineet kohtaavat ongelmia tiedonhankinnassaan suhteellisen usein.

Lausunnon antaneiden mukaan viranomaiset tuntevat nykyistä julkisuuslakia huonosti ja noudattavat sitä usein vastentahtoisesti. Esimerkiksi STT:n mukaan tämä haittaa uutistyötä jatkuvasti.

”Kyse ei ole yksittäistapauksista vaan valitettavan yleisestä suhtautumisesta julkiseen keskusteluun, jonka etenkin keskeneräisissä asioissa koetaan häiritsevän viranomaisten työskentelyä. Tietopyyntöjen käsittelyä pidetään usein myös ylimääräisenä työnä, joka sekin häiritsee viranomaisen varsinaisten tehtävien hoitamista”, STT:n lausunnossa todetaan.

Nykyinen laki myös kannustaa epävarmoissa tapauksissa enemmin salaamaan kuin antamaan tiedot. Julkisten tietojen salaamisesta ei tule viranomaiselle juuri seurauksia. Sen sijaan salaisten tietojen luovuttamisesta voi seurata rangaistus. Tämä voi johtaa siihen, että tietoja salataan ”varmuuden vuoksi”.

”Ensin annetaan epävirallinen kieltopäätös, jota perustellaan yhdellä asialla. Myöhemmin erikseen pyydettäessä annettavassa virallisessa päätöksessä on lisäperusteita ja mahdollisesti vielä hallinto-oikeuteen tuodaan uusia. Tämä viittaa huonoon hallinnolliseen käytäntöön: ensin päätetään salata, sitten mietitään perusteet”, Journalistiliiton lausunnossa sanotaan.

Journalistien työn kannalta erityinen ongelma on tietojen saamisen hitaus. Silloin niiden uutisarvo ehtii haihtua. STT:n mukaan osa viranomaisista käyttää tätä julkisuudenhallintakeinona.

”Esimerkiksi VNK:n [valtioneuvoston kanslian] vakiintunut käytäntö on antaa julkisetkin asiakirjat yleensä tasan kaksi viikkoa tietopyynnöstä, vaikka laki ohjeistaa toimimaan tiedon antamisessa viivytyksettä. Monet päivittäisuutisoinnissa tarvittavat tiedot olisivat suoraan käsillä ja annettavissa ja voivat jo parissa viikossa menettää yhteiskunnallisen merkityksensä”, STT:n lausunnossa sanotaan.

Joskus tiedot halutaan luovuttaa vain hankalasti käsiteltävässä muodossa.

”Viranomaiset ovat toisinaan haluttomia luovuttamaan aineistoja pyydetyssä muodossa (jopa asiakirjan alkuperäismuodossa, esim. excel) ja sen sijaan ryhtyneet esimerkiksi tulostamaan aineistoja ja skannaamaan niitä uudelleen pdf-muotoon, tehden aineistojen hyödyntämisestä huomattavan hankalaa”, Tutkivien journalistien yhdistyksen lausunnossa sanotaan.

Erityisen pitkäksi prosessi venyy, jos tietojen julkisuudesta riidellään oikeudessa. Kielteisestä vastauksesta valittaminen vie jo itsessään työaikaa, eikä edes oikeusvoitto takaa, että tiedot saataisiin nopeasti.

”Eräässä tapauksessa törmäsimme siihen, ettei viranomainen halunnut antaa tietoja, vaikka KHO oli julkisuusasian meille voittoisasti ratkaissut. Tila kesti kuukausia ennen kuin viranomainen viimein taipui”, MTV:n lausunnossa sanotaan.

Media-alan toimijat muuttaisivat julkisuuslakia esimerkiksi siten, että tietojen perusteettomasta salaamisesta seuraisi sanktio ja että salassapitosäännökset olisivat nykyistä selkeämmät. Ne kannattavat myös lain laajentamista koskemaan julkisten varojen käyttöä ja päätöksentekoa julkisomisteisissa yhtiöissä.

Julkisuuslaki on jo yli 20 vuotta vanha. Oikeusministeriö aikoo ajantasaistaa ja selkiyttää lakia. Lisäksi se selvittää, voiko lakia laajentaa esimerkiksi kuntien omistamiin yhtiöihin.

Ministeriö asetti tammikuussa työryhmän selvittämään, miten julkisuusperiaate toteutuu ja miten julkisuuslakia pitäisi muuttaa. Työryhmän puheenjohtajana toimii hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää. Työryhmän toimikausi päätyy kesäkuussa 2023, ja uudistuksen on määrä valmistua ensi hallituskaudella.

Ministeriö pyysi työryhmän työn tueksi lausuntoja media-alan lisäksi myös elinkeinoelämän toimijoilta ja järjestöiltä. Vastanneista Suomen Vesilaitosyhdistys ja VR-Yhtymä ilmoittivat vastustavansa julkisuuslain soveltamisalan laajentamista yhtiöihin, joista valtio tai kunta omistaa enemmistön.