Yhdysvaltojen mielenosoitukset ja levottomuudet jatkuivat eilen kahdeksatta päivää. Ne saivat alkunsa, kun poliisi kuristi pidätystilanteessa kuoliaaksi George Floyd -nimisen miehen maanantaina 25. toukokuuta Minneapolisissa, Minnesotan osavaltiossa. Ensimmäinen mielenosoitus rotusyrjintää ja poliisiväkivaltaa vastaan järjestettiin seuraavana päivänä.
Rauhallisina alkaneissa protesteissa tunteet ovat kuumenneet puolin ja toisin. Mellakoiksi yltyneissä isoissa kokoontumisissa kyynelkaasuun, pamppuihin, kumiluoteihin ja nippusiteisiin ovat joutuneet tutustumaan myös työtään tekevät journalistit.
Suomeen levottomuuksista raportoivat muiden muassa toimittajat Mikko Marttinen Ilta-Sanomiin ja Emil Elo Kauppalehteen. Hufvudstadsbladetin Juri von Bonsdorff seuraa tapahtumia Washingtonissa.
Journalisti tavoitti Mikko Marttisen puhelimitse maanantaina 1. kesäkuuta, kun hän oli palaamassa Minneapolisista, missä hän oli tekemässä Ilta-Sanomille reportaasia.
”Käyn kotona New Jerseyssä ainakin hankkimassa uudet silmälasit. Täytyy sitten miettiä, minne suuntaan seuraavaksi”, Marttinen sanoo.
Marttisen laseista hajosi linssi ja silmään tuli vammoja.
”Hurjaa menoa. Ruotsalaista kollegaa ammuttiin kumiluodilla. Minuun taisi osua kyynelkaasupatruuna. Onneksi oli silmälasit.”
Seuraavana päivänä Marttinen kuvasi, kun poliisi talutti pois pidätettyä.
”Poliisi huusi minulle, että lopeta se kuvaaminen tai hän kaasuttaa minut. Kerroin taas olevani toimittaja. En tiedä, miksi kaveri oli niin hermostunut. Hän vastasi, että ihan sama, nyt lopetat. Lopetin sitten.”
Marttista työtehtävät eivät erityisemmin pelota.
”Tässä on oppinut asioita. Suojavarusteiden täytyy olla kunnossa. Ja tiedän nyt paremmin, miten poliisi suorittaa joukkojenhallintaa.”
Presidentti Donald Trumpin Twitter-tilille on levottumuuksien aikana ilmestynyt yhä uusia, raivokkaita viestejä, joissa maan johtaja syyttää ”valemediaa” ja ulkopuolisia toimijoita mellakoista. Viikonloppuna se oli kuin bensaa liekkeihin. Autoja paloi idässä New Yorkissa ja lännessä Los Angelesissa.
Much more “disinformation” coming out of CNN, MSDNC, @nytimes and @washingtonpost, by far, than coming out of any foreign country, even combined. Fake News is the Enemy of the People!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) 30. toukokuuta, 2020
FAKE NEWS!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) 1. kesäkuuta, 2020
Presidentin sanoilla on vaikutusta yleiseen keskusteluilmapiiriin ja monen mielestä myös viranomaisiin ja mielenosoittajiin kadulla. Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI tuomitsee poliisien, ja joissain tapauksissa mielenosoittajien, hyökkäykset työtään tekeviä toimittajia vastaan.
Trumpin viestit mietityttävät Kauppalehden Emil Eloa.
”Paikallisia toimittajia nämä Trumpin jatkuvat ulostulot kyllä ahdistavat. Suomalaisena voin suhtautua vähän eri tavalla, kun tiedän olevani täällä väliaikaisesti. Käsittääkseni Trumpin hallinnossa kuitenkin edelleen arvostetaan journalisteja”, hän sanoo.
Elo kirjoitti viikonloppuna reportaasin New Yorkin Harlemin kaupunginosasta, jonne oli lauantaina kokoontunut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Joku protestoi Trumpia ja poliisia vastaan, joku toinen vastusti rasismia ylipäätään. Kaikki ovat väsyneet koronaan. Melko rauhalliset kokoontumiset ovat sittemmin muuttuneet väkivaltaisiksi mellakoiksi myös New Yorkissa.
”Joukko ei ole yhtenäinen. Se tekee raportoinnista vaikeaa, kun yksittäisiä ihmisiä haastattelemalla ei voi mitenkään muodostaa kokonaiskuvaa”, Elo sanoo.
Uutistoimistojen ja sosiaalisessa mediassa leviävien videoiden perusteella ilmassa on ainakin kiviä, vesipulloja, kyynelkaasua ja kumiluoteja.
”Tilanne New Yorkissa tuntuu nyt vähän rauhoittuneen. Keskiviikoksi kaupunkiin on luvattu ukkosta ja sadetta. Saa nähdä miten sää vaikuttaa mielenosoituksiin”, Emil Elo sanoo.
Bellingcat-sivuston keräämän aineiston perusteella poliisi on ympäri maata väkivaltaisesti kovistellut ja myös pidättänyt työtään tekeviä toimittajia. Bellingcatille seurantaa Twitterissä tekevän tutkijan Nick Watersin mukaan tapauksia on ollut ympäri maata yli 120. Watersin mukaan joissain tapauksissa on kyse onnettomista väärinkäsityksistä, esimerkiksi siitä, että toimittaja on väärässä paikassa väärään aikaan. Useimmissa ei.
Pääkaupungissa Washingtonissa mielenosoitukset levisivät alkuviikosta Valkoisen talon edustalta muualle kaupunkiin. Näissä olosuhteissa keskiviikon vastaisena yönä työtään teki myös HBL:n kirjeenvaihtaja Juri von Bonsdorff.
”Olen itse kärsinyt ainoastaan kyynelkaasusta. Valokuvaajaani pippurisumutettiin ja tiedän useita kollegoita, jotka ovat saaneet osumia kumiluodeista. Onhan se pelottavaa kun 30 mellakkapoliisia juoksee kohti ja ympärillä räjähtelee.”
Amerikanska medier rapporterar att Trumps lösning är mera våld. Att han krävt att guvernörerna ”dominerar” över demonstranterna. Det här är på riktigt förbannat skrämmande. https://t.co/LzsFB9HK4e
— Juri von Bonsdorff (@bonsdju) 1. kesäkuuta, 2020
Sekavaa tilannetta käyttävät hyväkseen myös ihmiset, jotka haluavat vain riehua ja ryöstellä.
”On täällä muutakin pelottavaa kuin poliisit. On surrealistista seistä vieressä, kun ihmiset lyövät säpäleiksi liikkeiden ikkunoita ja sytyttävät autoja palamaan. Ikään kuin se olisi ihan okei tehdä niin.”
Juri von Bonsdorffin mukaan on vaikea sanoa, missä määrin presidentti Trumpin retoriikka vaikuttaa poliisin toimintaan lehdistöä kohtaan.
”Kun mellakkapoliisin päälle heitetään roinaa, ja hän lähtee siitä liikkeelle, on mahdollista, että kaulassani roikkuva lehdistökortti ja muistiinpanovihkoni eivät paljoa kiinnosta. En usko, että toimittajia varsinaisesti jahdataan. Poliisin toiminta kohdistuu mielenosoittajiin, ja jos toimittajana on liian lähellä voi joutua vaikeuksiin. Lisäksi tiedän, että täällä pääkaupungissa harva paikallinen poliisi kannattaa Trumpia. Tilanne voi olla toinen vaikkapa Louisvillessa, Kentuckyssa.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena